Petroskoi

Vikipedii
Hüpähtada: navigacii, Ecind
Petroskoi
Петрозаводск
 Lidnanznam
Coat of Arms of Petrozavodsk (Karelia).png
 Flag
Flag of Petrozavodsk (Karelia).png
Valdkund Venäma
Eläjiden lugu (2010) 263 540 ristitud
Pind 135 km²
Telefonkod +7-8 142
Aigvö UTC+4


Petroskoi, Zavod (ven.: Петрозаводск, karj. da suom.: Petroskoi) om lidn Venäman lodehpoles, Karjalan Tazovaldkundan pälidn da kaikiš suremb lidn, Änižröunan (Änižrandan) rajonan administrativine keskuz. Venäman kudenz’kümnenz’ seičemenz’ lidn ristituiden lugun mödhe — 270 601 eläjäd (2010). Petroskoi om Änižen randal.

Petr Sur' pani Petroskoin lidnan alusen vl 1703.

Petroskoi. XX voz’sadan fotokuva

Istorii[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Lidnan istorii augotihe vl 1703, konz om letud azegtegim (möhemba - raud- da juraižimtegim). Petroskoin alusenpanijan oli car’ Sur' Petr. Petroskoi sai lindan statusan 1777 vodel. 1782 vodel Petroskoi linni Olonecan gubernijan keskuseks. Ezmäižen gubernijan gubernatoran oli venäläine runokirjutai Gavriil Deržavin.

Suren Kodimaižen sodan (voinan) aigan suomalaine Karjalan armii anasti Karjalan pälidnan 1941 vodel. Lidnan nimi vajehtihe Äänislinnaks.

1944 vodel Rusked Armii anasti Petroskoin tagaze.

Nügüdläibe lidnan pämez' om Galina Širšina. Hän om valitud vn 2013 sügüz'kun 8. päiväl.

Geografii[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Mantedokoordinatad om 61 gradusad 47 minutad pohjošt levedut i 34 gradusad 36 minutad päivnouzmpolišt pidust.

Petroskoi om Änižen randal (Petroskoin laht). Petroskoiš om järvid (Änine, Logmozero /Logmär/), Četir'ohv'orstnoje, Lamb, Karjer) da jogid (Lososink, Neglink, Tomic, Studenec, Kamennii). Ümbri lidnas om äi mecoid da puištoid. Petroskoin pohjoižpalas om PetrVU:n botanine puišt da peizažine «Zaozerskii»-kel'dtaho. Lososinkanno oma Kul'turan da Lebun puišt, Änižen traktortegimen puišt da NÜKP:n XXII suiman puišt. Neglinkanno om Pionerižen organizacijan puišt.

Kaikiš korktamb čokkoim lidnas — Kukaz (Kukkovk) (293 m).

Rahvahaline teatr

Eläjad[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

2010 vodel Petroskoin eläjiden lugu oli 270 000. Petroskoi om 67-nz' lidn Venämas eläjiden lugun mödhe. Jäl’gmäižil vozil lidnan eläjiden lugu väheneb.

2002 voden Venäman rahvahanlugenmižen andmusiden mödhe, enamb 80% Petroskoin eläjid — venälaižed, 5% — karjalaižed (20% Karjalan karjalaižid), 2,8% — suomalaižed, 2,7% — vaugedvenälaižed, 2,3% — ukrainalaižed da 1% — vepsläižed (Venämän vepsläižiden nelländez)

Kul'tur[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Openduz[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

PetrVU. Päkorpus

Üläopenduz[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Petroskoiš om 3 korktad školad: Petroskoin valdkundaline universitet (PetrVU), Karjalaine valdkundaline pedagogine akademii (KVPA) da Petroskoin valdkundine konservatorii Glazunovan nimed.

Keskopenduz[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Petrosoiš om 40 openduzškolad (niiden keskes - 5 liceid da 3 gimnazijad). Lidnas om rahvahaline suomalaiž-ugrilaine škol, kus opetas suomen, karjalan da vepsän kelid. Täs om mugažo 67 päivkodid.

Päraudtestancijan sauvuz Petroskoiš

Mel'heižtahod[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

  • Änižen randird. Randirdal om äi mel'hetartujid avangardižid muštpachid.
  • Leninan torg (Kehker torg, 1775 voz')
  • Kul'turan da Lebun puišt (1703 voz')
  • Kafedraline Nevan Aleksandran päjumalanpert'
  • Istorine fartal (Fedosovan ird, XIX da XX voz'sadad)
  • Leninan prospekt da Gagarinan torg:
    • «Pohjoine»-adivpert' (1939 voz')
    • Raudtestancijan sauvuz (1955 voz')
    • Üläopenikoiden pukujo da «Molekul»-fontan (1997 voz')
  • Marksan Karlan prospekt.

Sebruzlidnad[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Irdkosketused[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Nece kirjutuz Vepsän Vikijas: Петроской.