Petroskoi

	Petroskoi
Lidnanflag	;
Eläjiden lugu	269 200
Pind	135 km²

Petroskoi, Zavod (ven.: Петрозаводск, karj. da suom.: Petroskoi) om lidn Venäman lodehpoles, Karjalan Tazovaldkundan pälidn da kaikiš suremb lidn, Änižröunan (Änižrandan) rajonan administrativine keskuz. Venäman kudenz’kümnenz’ seičemenz’ lidn ristituiden lugun mödhe — 270 601 eläjäd (2010). Petroskoi om Änižen randal.

Sur’ Petr pani Petroskoin lidnan alusen vl 1703.

Petroskoi. XX voz’sadan fotokuva

Südäiolend

1 Istorii
2 Geografii (Mantedo)
3 Kut ajada Petroskoihe
4 Eläjad
5 Kul'tur
6 Openduz
- 6.1 Üläopenduz
- 6.2 Keskopenduz
7 Mel'heižtahod
8 Sebruzlidnad
9 Irdkosketused

[redaktiruida] Istorii

Lidnan istorii augotihe vl 1703, konz om letud azegtegim (möhemba - raud- da juraižimtegim). Petroskoin alusenpanijan oli car’ Sur' Petr. Petroskoi sai lindan statusan 1777 vodel. 1782 vodel Petroskoi linni Olonecan gubernijan keskuseks. Ezmäižen gubernijan gubernatoran oli venäläine runokirjutai Gavriil Deržavin.

Suren Kodimaižen sodan (voinan) aigan suomalaine Karjalan armii anasti Karjalan pälidnan 1941 vodel. Lidnan nimi vajehtihe Äänislinnaks.

1944 vodel Rusked Armii anasti Petroskoin tagaze.

[redaktiruida] Geografii (Mantedo)

Mantedokoordinatad om 61 gradusad 47 minutad pohjošt levedut i 34 gradusad 36 minutad päivnouzmpolišt pidust.

Petroskoi om Änižen randal (Petroskoin laht). Petroskoiš om järvid (Änine, Logmozero /Logmär/), Četir'ohv'orstnoje, Lamba, Karjer) da jogid (Lososinka, Neglinka, Tomica, Studenec, Kamennij). Ümbri lidnas om äi mecoid da puištoid. Petroskoin pohjoižpalas om PetrVU:n botanine puišt da peizažine «Zaozerskij»-kel'dtaho. Lososinkanno oma Kul'turan da Lebun puišt, Änižen traktortegimen puišt da NÜKP:n XXII suiman puišt. Neglinkanno om Pionerižen organizacijan puišt.

Kaikiš korktamb čokkoim lidnas — Kukaz (Kukkovk) (293 m).

[redaktiruida] Kut ajada Petroskoihe

Avtonmatk Moskvan da Petroskoin keskes om 1010 kilometrad, Piteran da Petroskoin keskes om 412 kilometrad. Federaline «Kola»-avtomagistral' M18 E105 (Piter — Petroskoi — Murmansk) mäneb siriči Petroskoiš. Petroskoi om mugažo regionaližiden avtoteiden augotiž; naku augotase ted: А133 (Petroskoi — Sojärv) da P19 (Petroskoi — Šoutarv — Šušt).

Petroskoišpäi sab sadas jonusel nenihe lindoihesai: Moskvahasai, Piterhesai, Murmanskhasai, Kostamukšahasai, Minskhasai i toižihesai. Elektrojonused kävudas Sviran (Süvären) da Petroskoin keskes, Medvežjegorskan da Petroskoin keskes.

Petroskoiš oma 2 aeroportid: Petrozavodsk (Besovec) da Peski. «Besovec»-aeroportaspäi «RusLain»-aviakompanijan lendimed lendeltas Moskvaha, Piterhe da Hel'sinkihe. Tal'vaigal «Peski»-aeroportaspäi propellerlendimed lendeltas Kižin sarile da Pudožala.

Petroskoiš om kundaline transport: avtobusad, trolleibusad da maršrutižed taksid ("maršrutkad"). Matkanarv "maršrutkas" om 15 rubläd (paiči №№23, 27 — 12 rubläd), trolleibusas — 12 rubläd.

Rahvahaline teatr

[redaktiruida] Eläjad

2010 vodel Petroskoin eläjiden lugu oli 270 000. Petroskoi om 67-nz' lidn Venämas eläjiden lugun mödhe. Jäl’gmäižil vozil lidnan eläjiden lugu väheneb.

2002 voden Venäman rahvahanlugenmižen andmusiden mödhe, enamb 80% Petroskoin eläjid — venänikad, 5% — karjalaižed (20% Karjalan karjalaižid), 2,8% — suomalaižed, 2,7% — vaugedvenälaižed, 2,3% — ukrainalaižed da 1% — vepsläižed (Venämän vepsläižiden nelländez)

[redaktiruida] Kul'tur

Muzejad. Petroskoiš om 3 surt muzejad: Kižimuzei (2 ekspozicijanzalad), Karjalan Tazovalkundan čomamahton muzei, kudamb radab 1960 vodespäi, da Karjalan Tazovaldkundan Rahvahaline muzei (ende Karjalaine valdkundaline kodirandantedoline muzei), kudamb radab 1871 vodespäi.
Teatrad. Petroskoiš om 5 professionališt teatrad: Karjalan valdukundaline tätüižteatr, kudamban aluz om pandud vodel 1935, "Sädamižradjaine" («Tvorčeskaja masterskaja»)-teatr, Ad-Liberum-teatr, Karjalan muzikaline teatr, Karjalan Tazovaldkundan Rahvahaline teatr, kudamban aluz om pandud vodel 1931; nece om üksjäine suomenkeline teatr Venämas.
Kinoteatrad. Petroskoiš om 12 kinozalad: "Miraž" (6 kinozalad), "Vägestuz" ("Pobeda"), "Kalevala" da "VIP" (ned oma ühtes sauvuses), "Premjer" (2 kinozalad), "Atmosfer".
Filarmonii. Karjalan valdkundine filarmonii radab 1939 vodespäi. Filarmonijas om Simfonine orkestr da Venälaižiden rahvahaližiden soitoiden orkestr «Änine (Onego)»

[redaktiruida] Openduz

PetrVU. Päkorpus

[redaktiruida] Üläopenduz

Petroskoiš om 3 korktad školad: Petroskoin valdkundaline universitet (PetrVU), Karjalaine valdkundaline pedagogine akademii (KVPA) da Petroskoin valdkundine konservatorii Glazunovan nimed.

Petroskoin valdkundaline universitet vai PetrVU. Universitet om avainus vl. 1940; tämbäi siš om 14 tedokundad da 18500 üläopenikad. Se om kaikiš suremb korged škol Karjalas. Baltijan meren suomalaiž-ugrulaižen filologijan da kul'turan tedokundas opetas suomen, karjalan da vepsän kelid.
Karjalan valdkundaline pedagogine akademii vai KVPA. Akademii radab 1931 vodespäi. Se om kaikiš vanhemb korged škol Karjalas. Akademijas om 9 tedokundad da 4800 üläopenikad.
Petroskoin valdkundaline konservatorii Glazunovan nimed radab 1967 vodelspäi, siš om 565 üläopenikad.

[redaktiruida] Keskopenduz

Petrosoiš om 40 openduzškolad (niiden keskes - 5 liceid da 3 gimnazijad). Lidnas om rahvahaline suomalaiž-ugrilaine škol, kus opetas suomen, karjalan da vepsän kelid. Täs om mugažo 67 päivkodid.

Päraudtestancijan sauvuz Petroskoiš

[redaktiruida] Mel'heižtahod

Änižen randird. Randirdal om äi mel'hetartujid avangardižid muštpachid.
Leninan torg (Kehker torg, 1775 voz')
Kul'turan da Lebun puišt (1703 voz')
Kafedraline Nevan Aleksandran päjumalanpert'
Istorine fartal (Fedosovan ird, XIX da XX voz'sadad)
Leninan prospekt da Gagarinan torg:
- «Pohjoine»-adivpert' (1939 voz')
- Raudtestancijan sauvuz (1955 voz')
- Üläopenikoiden pukujo da «Molekul»-fontan (1997 voz')
Marksan Karlan prospekt.