Suomalaižed

Vikipedii-späi
Suomalaižed neižne- i naine-manmehed rahvahansädoiš Ruokolahtespäi (Päivnouzmaine Suomenma), vn 1882 Severin Folkmenan kirjas

Suomalaižed (suom.: suomalaiset, üks'lugu suomalainen) om suomalaiž-ugrilaine rahvaz.

Ühthižed andmused[vajehta | vajehtada tekst]

Ühthine lugu om läz 6,5 millionad. Suomalaižiden koume nelländest elädas Suomenmas (sen ristitišton ühesan kümnendest enamba), kümnendez augotižlibundan mödhe — AÜV:oiš, 7% — Ročinmas, mugažo om Kanadas, Brazilijas, Avstralijas, Venämas i Norvegijas.

Suomalaižed pagištas suomen kelel, se om üks' Baltijan meren suomalaižiš kelišpäi. Suomenman i Ročinman suomalaižed oma kaks'kel'žed, pagištas ročin kelel-ki.

Koume rahvahad — Suomenman karjalaižed (Suomenman suvipäivnouzm), inkeriläižed (Leningradan agj, Piter, Estinma) da kvenad (Norvegijan pohjoine) — lugetas suomalaižiden etnosikš.

Augotižlibund[vajehta | vajehtada tekst]

Rahvahan jured oma segoitadud augotižlibundanke, erazvuiččiden heimoiden kodimad sijadasoiš erazvuiččiš maiš: Baltijan meren päivnouzmaine rand da randpol' (Suomenman suvipäivlaskmpol'), Karjal, Sibirin päivlaskmpol', Keskuzevropan pohjoine. Nügüd'aigan vaiše Suomenman suvipäivlaskmpol' om suomalaižiden eländsija neniš territorijoišpäi.

Religii[vajehta | vajehtada tekst]

Religijan mödhe suomalaižiden enambuz oma lüteranižed hristanuskojad (Suomenman eläjad — 73%) i ateistad (Suomenman eläjad — 24,3% vl 2015)[1]. Hristanuskond leviganzi Suomenmadme Keskaigan i mülüti suomen paganusen pirdoid.

Homaičendad[vajehta | vajehtada tekst]

  1. Population structure by religion (Ristitišton struktur religijan mödhe) (1900−2015). — Statistics Finland (tilastokeskus.fi). (angl.)