Venälaine literatur

Vikipedii
Hüpähtada: navigacii, Ecind
Venälaižiden kirjutajiden gruppmodkuva: «Sovremennik»-aiglehtesen redakcine kollegii. Gončarov Ivan, Turgenev Ivan, Tolstoi Lev, Grigorovič Dmitrii, Družinin Aleksandr da Ostrovskii Aleksandr. Levickijan Sergejan foto

Venälaine literatur om literatur venäkelel vai venälaižil tegijoil kirjutadud literatur.

Amuižvenälaine literatur[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Venälaine kirjkel' zavodi lujas šingotadas hristanuskondan otandan jäl'ghe da kirilližen kirjamišton kävutamha otandan jäl'ghe. Sen aigan kirj tundištoiti uden uskondanke da oli abunikan papile službas.

Ottes hristanuskond Vizantijaspäi, amuine Venäma putui sen valatoitusen alle, ližaks, ezmäižed cerkvan papid da kirnikad amuižes Venämas oliba grekalaižed. Ezmäks kaik literatur oli kätud grekan kelespäi: (Biblijan kirjad, pühätatoiden sädused, pühämehiden žitijad (elonstarinad), melevoiden virkandoiden keradused i sen vuitte).

Žanrad[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Sädused[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Toižed[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

  • «Slovnik» amuižvenälaižen literaturan projekt
  • X—XI voz'sadoiden amuižvenälaine literatur
  • XII voz'sadan amuižvenälaine literatur
  • XIII voz'sadan amuižvenälaine literatur

Keskaigaine literatur[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Sädused[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Avtorad[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

XVIII voz'sada[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Avtorad[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

XIX voz'sada[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Avtorad[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Hobedaigan literatur[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Avtorad[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Runoišt:

  • Ezisimvolizm
  • Vanhembad simvolistad
  • Norembad simvolistad
  • Akmeistad
  • Futuristad
  • Imažinistad
  • Külärunokirjutajad
  • OBERIU:n ühtnijad
  • Toižed

Proz:

Detektiv:

NSTÜ:n aig[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

1920 — 1930-nded voded[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Lähtnuded röunan taga kirjutajad — Bunin Ivan, Kuprin Aleksandr, Šmelöv Ivan, Cvetajeva Marina, Adamovič Georgii, Hodasevič Vladislav, Georgii Ivanov

Jänuded Venämas kirjutajad:

Uz' pol'v:

1940—50-nded voded[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Vl. 1941—1945 Sur' Kodimaine soda om rodimijan man istorijan tragedii, no sen aigan linni kuti «henktä kebnemba», XX voz'sadan 20-den da 30-den voziden rindatades, konz ei sand ezitada kaikile ičeze pozicii. Meled, kul'tur, literatur ei sirdnus edehepäi. Suren voinan aigan tuleb päzutand ramkoišpäi da realižen, ei pakitoittud, elon mujand. Ičetundmuz ližadab, soda opendab meletada da kacta sil'mihe, kandab päzundad 30-den voziden ideologijaspäi. Sur' voin ližadab Stalinan arvod, mitte el'gandase kuti vei. Lopuks mif sündui Sured vejad, kudamb vägesti fašizmad. Tulese rahvahan da vejan ühtmuden illüzii.
Stalin ei olend vaumhiš edel sodad; sid' vl. 1941 heinkun 3. päivän (möhäližiš) hän sädab pagin rahvahazepäi: «Velled da sizared!», toimetades, miše tariž lujeta mehiden ičetahtod da patriotizmad. Vl. 1941 sügüzel Jumalatomiden kund oli pästtud poiš, mugažo antireligiozine propagand oli heittud. Muga Stalin rahvahan uskondan vägid keradab, miše virigzoitta patriotizmad.
Valdkundan uz' tundmuz, tarbhuz juriden udessündutamha da patriotizman libutand tuleba. Sen aigan nevondkundaline literatur andoi äjän neche azjaha.

Lirik[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Arni lirik reagirui sodha sen ezmäižiden kuiden aigan.
Täs oma runoišton 4 čuradust:

  1. «Vanhembaižen pol'ven» runokirjutajiden lirik (1930-nded voded): Tvardovskii Aleksandr, Simonov Konstantin, Smeläkov Jaroslav, Kedrin Dmitrii, Roždestvenskii Robert i tž.. Runokirjutajad käraudase venälaižiden etnižhe tundmusehe ičeze runoiš.
  2. Surmitadud sodan aigan runokirjutajiden lirik: Kul'čickii Mihail, Bagrickii Eduard, Kogan Pavel i tž.. Se lirikan čuraduz harakterizuib runoišton levedust, vägevid intonacijoid.
  3. Runokirjutajiden lirik, miččed tegiba runokirjutajikš sodan aigan i jänuded eläjiden keskes: Gudzenko Semön, Drunina Julija, Sluckii Boris i tž.. Nened runokirjutajad andoiba ut sodan tundmust, kudamb erini «vanhemban pol'ven» runokirjutajiden tundmusespäi.
  4. Rahvahaline lirine pajo.

1960—80-nded voded[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Runoišt[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Runokirjutajad-kuz'kümnenikad

1970 - 1980 voziden ičepästand da sen jäl'gendajad

Venäman Nügüd'aigaine literatur venäkelel[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Nügüd'aigaižen prozan čuradused[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Prozan kirjutajad[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Arvostelijad[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Literatur lapsiden täht[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

XX voz'sadan aigan venälaine literatur lapsiden täht mäni änikole politižiden süiden tagut[1] päazjas. Čukovskii Kornei-runokirjutai zavodi kirjutada ezinenas mugoižid runoid, miččid oma mel'he lapsile. Äjad runokirjutajad tuliba hänen jäl'ghe: Barto Agnija, Maršak Samuil, Mihalkov Sergei, Oster Grigorii, Sapgir Genrih, Roman Sef, Tokmakova Irina, kudamb om tetab ičeze sarnoil-ki, Zahoder Boris, hän om znamasine känduzkirjutai, tegi tundmust venälaižid mail'man klassižen literaturanke lapsiden täht.

Prozankirjutajad — Kassil' Lev, Nosov Nikolai, Dragunskii Viktor, Golävkin Viktor, hö sädiba sanutesid, miččiš päheng om jalotabaine da šal'koda prihaine starinoičeb kaikiš azjoiš, Gaidar Arkadii, Sutejev Vladimir, mitte om sarnoiden tegii, kuvatai da animacijantegii, Kozlov Vil'jam, Gubarev Vitalii, Aleksin Anatolii, Ribakov Anatolii, Prokofjeva Sofja, Šim Eduard, a mugažo Uspenskii Eduard, kudamb tegi melel Čeburaškad — rahvahan sarnališt personažad.

Homaičendad[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

  1. Stalinizm da literatur lapsiden täht NSTÜ:n nomenklaturan politikas (1930-1950-nded voded)

Irdkosketused[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]