Äipäiv

Iisusan Hristosan eläbzduz. Jumalan tulend adhu. Anonimižen pirdajan pühänikjumalaine (1408−1410).

Äipäiv om üks' hristanuskondan kaikiš surembiš praznikoišpäi i kaikiš suremb pühäč vepsläižil. Praznikoitas Iisusan Hristosan eläbzdusen oiktastuseks, Suren (Pühän) Nedalin pühäpäivän.

Äipäivän praznuičendan dat vajehtase kaiken, oigetas sidä ezmäižen pühäpäivän täuz'kudmaižen jäl'ges. Praznik zavodiše pol'öl pühäkodiš: rahvaz pajatab loičendoid, sid' kävub pühäkodiš ümbri.

Oigenduz sur'il'mas

Äipäivän znam (äipäivmuna) om mujutadud kanamunad. Ezmäi todas niid pühäkodihe, sid' lahjoitas heimolaižile, susedoile, pakičijoile. Om mugoine vero, miše anopile om tarbiž lahjoita vävule 100 munad.

Mugažo kävutadas munid vändoiš. Ozutesikš, mehed voibišteldas mujutadud muniden iškendas da muniden turutandas. Turutadas munid mägeihuzidme vai pit'kidme laudoidme, edeližen munan sordandan metonke. Vägestai sab sortud munan.

Čibud oma bobuštuseks norišton täht Äipäivän aigan. Pandas niid irdale vai tanhoile. Čibud oma sured, voib ištta niil 5..6 ristitule. Neiččed pajatadas čibuden hätkeližid pajoid.

Äipäivhä sidodud vepsän muštatiž

• Äipäiv sanui: minun täht soba hot' kulu da puhtaz. Stroičanpäiv sanui: a minun täht soba hot' pautnasine da uz'.

Homaičendad

Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.