Äipäiv

Iisusan Hristosan eläbzduz. Jumalan tulend adhu. Anonimižen pirdajan pühänikjumalaine (1408−1410).

Äipäiv om üks' hristanuskondan kaikiš amuižembiš da surembiš praznikoišpäi i kaikiš suremb pühäč vepsläižil. Praznikoitas Iisusan Hristosan eläbzdusen 1. voz'sadal meiden erad oiktastuseks, Suren (Pühän) Nedalin pühäpäivän.

Jumalanpertiš

Äipäivän praznuičendan dat vajehtase kaiken, oigetas sidä kevädel, ezmäižen pühäpäivän täuz'kudmaižen jäl'ges. Dat erištase tobjimalaz katoližes i ortodoksižes jumalankodikundoiš. Praznik zavodiše pol'öl pühäkodiš: rahvaz sädab hristosuindad vasttuses, pajatab loičendoid, sid' kävub pühäkodiš ümbri.

Oigetas Äipäivid 40 päiväd ortodoksižen hristanuskondan pühäpertiš i 50 päiväd Päivlaskmman hristanuskondas.

Oigenduz sur'il'mas

Praznuičend jätktase sil-žo päiväl kanzas ühthižel pühäčsöndal, rahvahanguleindoil. Södas edelpäi slokosttüd da pühästadud kuličid. Äipäivän znam om äipäivmuna kut eläbzdusen simvol, ned oma mujutadud kanamunad. Ezmäi todas niid pühäkodihe, sid' lahjoitas heimolaižile, susedoile, pakičijoile. Om mugoine vero, miše anopile om tarbiž lahjoita vävule 100 munad.

Mugažo kävutadas munid vändoiš. Ozutesikš, mehed voibišteldas mujutadud muniden iškendas da muniden turutandas. Turutadas munid mägeihuzidme vai pit'kidme laudoidme, edeližen munan sordandan metonke. Vägestai sab sortud munan.

Čibud oma bobuštuseks norišton täht Äipäivän aigan. Pandas niid irdale vai tanhoile. Čibud oma sured, voib ištta niil videle..kudele ristitule. Neiččed pajatadas čibuden hätkeližid pajoid.

Toižiš religijoiš

Pojav pesah-pühäč om judaizman uskojil, oigendase sil-žo kul. Ende praznikan verod oliba živatvodindha i sid' manradandha sidodud.

Äipäivhä sidodud vepsän muštatiž

• Äipäiv sanui: minun täht soba hot' kulu da puhtaz. Stroičanpäiv sanui: a minun täht soba hot' pautnasine da uz'.