Alamad

Vikipedii
Hüpähtada: navigacii, Ecind
Alaman Kunigahuz
Koninkrijk der Nederlanden
 Flag
Flag of the Netherlands.svg
 Valdkundznam
Royal coat of arms of the Netherlands.svg
Pälidn Amsterdam
Eläjiden lugu (2014) 16 877 351[1] ristitud
Pind 41 543 km²
Alaman KunigahuzKoninkrijk der Nederlanden
Kel' alaman
Valdkundan pämez' Villem-Aleksandr
Päministr Mark Rütte
Religii ateizm, hristanuskond
Valüt evro (€) (EUR)[2]
Internet-domen .nl[3]
Telefonkod +31
Aigvö tal'vel UTC+1,
kezal UTC+2

Alamad vai Niderland vai Gollandii (alam.: Nederland), täuz' oficialine nimituz — Alaman Kunigahuz (alam.: Koninkrijk der Nederlanden), om valdkund Päivlaskmaižes Evropas, Pohjoižmeren randal, :n ühtnii vspäi 1957 (sen üks' alusenpanijoišpäi). Oficialine pälidn da kaikiš suremb lidn om Amsterdam, faktine pälidn — Hag (monarhan, ohjastusen da parlamentan rezidencijad sijadase sigä).

Alamad oma kaikiš tihedašti elänzoittud Evropan sur' valdkund.

Istorii[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Vl 1581 heinkun 26. päiväl Alamad tedištoitiba ripmatomudes Ispanijaspäi.

Vozil 1940-1945 Alamad oliba okkupiruidud Saksanmal Toižen mail'man sodan aigan.

Jäl'gmäine vn 1815 Konstitucijan sur' udištamine oli vl 1983[4].

Geografijan andmused[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Alamaiden reljefan kart vl 2012.

Alamad oma mavaldkundröunoiš Saksanmanke päivnouzmas (röunan piduz — 575 km) da Bel'gijanke suvipäivlaskmas (478 km). Ühthine röunoiden piduz — 1053 km. Randanpird om 451 km. Valdkundan pind — 41 543 km².

Valdkundan kaikiš korktemb čokkoim om Vaalserberg-sija, 322 m valdmeren pindan päl, Kariban meres — Sceneri-mägi (862 m, Sab-sarel). Kaikiš madalamb čokkoim om Züidplas-pol'der, 7 m alemba meren pindad. Valdkundan läz pol't territorijad sijadase alemba meren pindad, völ koumandez om ühten metran penemba meren pindan päl korktusidenke. Surembaižed joged oma Maas da Rein niiden suhištoidenke. Surembaine järv om ratud Eisselmer-järv, kaikiš järedamb Päivlaskmaižes Evropas.

Alamaiden klimat om ven merine. Lämuz vilukul om 0...+2°C, heinkul — +16...+17°C. Paneb sadegid 650-750 millimetrad, vihmub ani kaikuččel päiväl.

Londuseližed pävarad oma kivivoi, londuseline gaz; toižed varad — turbaz, mouckivi, sol, lete, gravii, mahuz.

Politine sistem[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Alaman Kunigahusen parlamentan üläkodin pert' Hagas.

Ohjandusen form om unitarine parlamentine konstitucine monarhii. Vspäi 2013 valdkundan pämez' om Villem-Aleksandr-kunigaz. Hän delegiruib valdatusid ministrištole. Hot' Konstitucijan mödhe kunigaz voib panda ministrid radsijihe da allekirjutada kaikuččen käskusen, faktižikš parlamentan ühtnijad tehtas necidä. Ohjastuz sättutab znamasižid pätandoid parlamentanke. Ohjastusen ühtnijad oma ministrad (kogotas Ministriden Nevondkundha) da valdkundsekretarid.

Parlament om kaks'kodine, sen nimituz om Alaman Kunigahusen Päštatad (alam.: Staten-Generaal van het Koninkrijk der Nederlanden). Üläkodi om Ühtenz' Kodi vai Senat (alam. Eerste Kamer), mülüb 75 ühtnijad (agjoiden nevondkundad valitas heid 4 vodeks). Alakodi om Kahtenz' Kodi vai Ezitajiden Kodi (alam.: Tweede Kamer), mülüb 150 deputatad (heid rahvaz valičeb 4 vodeks). Molembad kodid sätas käskusid.

Ülembaine Käskuzkund om käskusenandajan tobmuden pä.

Vl 2012 parlamentan järgvaličendad oliba.

Administrativiž-territorialine jagand[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

   Kacu kirjutuz: Alamaiden administrativiž-territorialine jagand.

Alaman Kunigahuz alajagase 12 agjaha (provincijha, alam. provincie). Agjad alajagase kundoihe (alam.: gemeente), erased kundad — kundrajonihe (alam.: deelgemeente). Mugažo om 3 merentagašt territorijad Kariban meres, niil kundoiden statusad oma (Boneir, Sint Estatius, Sab). Kundad alajagase 647 municipalitetha. Sen ližaks, koume territorijad ičeohjastusenke sijadase Kariban meres (Arub, Kürasao, Sint Marten).

Eläjad[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Alamaiš elädas alamalaižed.

Alamaiden sured lidnad (enamba 500 tuh. ristitud vl 2012, surembaspäi penembha): Amsterdam (oficialine pälidn), Rotterdam, Hag (pälidn de-fakto).

Vl 2012 eläjiden lugu oli 16 847 007 ristitud.

Ižanduz[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Vl 2012 Alamaiden päeksport oli kivivoi (20%), elektrotehnik ofisan da kodin täht (läz 12%), likkuimed da niiden palad (läz 10%), himižen tegimišton produkcii (läz 10%); toine eksport — zelläd (2%), änikod (2%, sidä kesken mahusenke), kakaovoi, sobad, sagud da maplodud.

Homaičendad[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

  1. Alamaiden ristitišton endustuz vl 2014 heinkus. — Mail'man faktoiden kirj (Cia.gov). (angl.)
  2. Mugažo AÜV:oiden dollar (USD) Kariban meren departamentoiš.
  3. Mugažo .eu kuti :n ühtnii; .frl Frizii-agjas.
  4. Alamaiden Konstitucii Vikipurtkiš. (alam.)

Irdkosketused[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]


Evropan valdkundad
Evropan valdkundad
Alamad | Albanii | Andorr | Armenii1 | Azerbaidžan1 | Avstrii | Bel'gii | Bolgarii | Bosnii da Gercegovin | Čehanma | Danii | Estinma | Francii | Grekanma | Gruzii1 | Horvatii | Irlandii | Islandii | Ispanii | Italii | Kazahstan1 | Kipr1 | Latvii | Litvanma | Lihtenštein | Lüksemburg | Mad'jaranma | Makedonii | Mal't | Moldov | Monako | Mustmägi | Norvegii | Pol'šanma | Portugalii | Ročinma | Romanii | San Marino | Saksanma | Serbii | Slovakii | Slovenii | Suomenma | Sur' Britanii | Šveicarii | Turkanma1 | Ukrain | Vatikan | Vaugedvenäma | Venäma1

1 Om Azijas mugažo.