Alamad

Alaman Kunigahuz
Koninkrijk der Nederlanden
Flag;	Valdkundznam;
Pälidn	Amsterdam
Eläjiden lugu (2018)	17,151,228 ristitud
Pind	41,543 km²
Kel'	alaman
Valdkundan pämez'	Villem-Aleksandr
Päministr	Dik Shof
Religii	ateizm, hristanuskond
Valüt	evro (€) (EUR)
Internet-domen	.nl
Telefonkod	+31
Aigvö	tal'vel UTC+1,; kezal UTC+2

Alamad vai Niderland (alam.: Nederland [ˈneːdərlɑnt]), vhesai 2020 mugažo Gollandii, täuz' oficialine nimituz — Alaman Kunigahuz (alam.: Koninkrijk der Nederlanden [ˈkoːnɪŋkrɛiɡ dɛr ˈneːdərlɑndə(n)]), om valdkund Päivlaskmaižes Evropas, Pohjoižmeren randal, EÜ:n ühtnii vspäi 1957 (sen üks' alusenpanijoišpäi) i PAKO:n üks' alusenpanijoišpäi. Oficialine pälidn da kaikiš suremb lidn om Amsterdam, faktine pälidn — Hag (monarhan, ohjastusen da parlamentan rezidencijad sijadasoiš siš).

Alamad oma kaikiš tihedašti elänzoittud Evropan sur' valdkund.

Istorii

Vn 1581 26. päiväl heinkud Alamad tedištoitihe ripmatomudes Ispanijaspäi. Toižed valdkundad tundištihe ripmatomut Kahesakümnevoččen sodan jäl'ghe (1568−1648). Ižandusen i kul'turan änikoičendan pord mäni kaiken 17. voz'sadan aigan.

Alamad kändihe monarhijaks francižen okkupacijan lopindan jäl'ghe 19. voz'sadan augotišes. Vl 1830 Bel'gii erigoittihe täuzin, vl 1890 Lüksemburg sai ripmatomut. Vspäi 1848 Alamad oma konstitucižeks monarhijaks. Ezmäižen mail'man sodan aigan Alamad oliba neitraližeks valdkundaks. Alamad oliba okkupiruidud Saksanmal Toižen mail'man sodan aigan vozil 1940−1945.

Konstitucii

Kaik nell' Konstitucijad (alam.: De Grondwet voor het Koninkrijk der Nederlanden) om valdkundan istorijas: voziden 1795, 1798, 1806 i 1815. Jäl'gmäine vn 1815 Konstitucijan sur' udištamine oli vl 1983^[4], se dokument om väges äiluguižidenke vajehtusidenke^[5].

Geografijan andmused

Alamad oma mavaldkundröunoiš Saksanmanke päivnouzmas (röunan piduz — 575 km) da Bel'gijanke suvipäivlaskmas (478 km). Ühthine röunoiden piduz — 1053 km. Randanpird om 451 km. Valdkundan pind — 41 543 km², sidä kesken ma — 33 893 km², vezi — 7 650 km².

Valdkundan kaikiš korktemb čokkoim om Vaalserberg-sija, 322 m valdmeren pindan päl, Kariban meres — Sceneri-mägi (862 m, Sab-sarel). Kaikiš madalamb čokkoim om Züidplas-pol'der, seičeme metrad alemba meren pindad. Valdkundan läz pol't territorijad sijadase alemba meren pindad, völ koumandez om ühten metran penemba meren pindan päl korktusidenke. Znamasižed joged oma Maas da Rein niiden suhištoidenke. Kaikiš suremb järv om ratud Eisselmer-järv, se om kaikiš järedamb Päivlaskmaižes Evropas.

Alamaiden klimat om ven meren. Lämuz vilukul om 0..+2 C°, heinkul — +16..+17 C°. Paneb sadegid 650..750 millimetrad vodes, vihmub läz kaikuččel päiväl. Mec katab territorijan üks'toštkümnendest.

Londuseližed pävarad oma kivivoi, londuseline gaz; toižed varad — turbaz, mouckivi, keitandsol, letked, gravii, väghine mahuz.

Politine sistem

Ohjandusen form om unitarine parlamentine konstitucine monarhii. Vspäi 2013 valdkundan pämez' om Villem-Aleksandr-kunigaz. Hän delegiruib valdatusid ministrištole. Hot' Konstitucijan mödhe kunigaz voib panda ministrid radsijihe da allekirjutada kaikuččen käskusen, faktižikš parlamentan ühtnijad tehtas necidä. Ohjastuz sättutab znamasižid pätandoid parlamentanke. Ohjastusen ühtnijad oma ministrad (kogotas Ministriden Nevondkundha) da valdkundsekretarid.

Parlament om kaks'kodine, sen nimituz om Alaman Kunigahusen Päštatad (alam.: Staten-Generaal van het Koninkrijk der Nederlanden). Üläkodi om Ühtenz' Kodi vai Senat (alam. Eerste Kamer), kogoneb 75 ühtnijaspäi, agjoiden nevondkundad valitas heid nelläks vodeks. Alakodi om Kahtenz' Kodi vai Ezitajiden Kodi (alam.: Tweede Kamer), mülütab 150 deputatad, rahvaz valičeb heid nelläks vodeks. Molembad kodid sätas käskusid.

Ülembaine Käskuzkund om käskusenandajan tobmuden pä.

Parlamentan alakodin ühtnijoiden edelstrokuižed valičendad oliba vn 2023 22. päiväl kül'mkud. Dik Shof radab päministran vn 2024 heinkun 2. päiväspäi. Edeline päministr om Mark Rütte (14. reduku 2010 — 2. heinku 2024).

Administrativiž-territorialine jagand

Kacu kirjutuz: Alamaiden administrativiž-territorialine jagand.

Alaman Kunigahuz jagase 12 agjaks (provincijaks, alam. provincie). Agjad alajagasoiš kundoikš (alam.: gemeente), erased kundad — kundrajonikš (alam.: deelgemeente). Mugažo om koume merentagašt territorijad Kariban meres, niil kundoiden statusad oma (Boneir, Sint Estatius, Sab). Kundad alajagasoiš 647 municipalitetaks. Niiden ližaks, koume territorijad ičeohjastusenke sijadasoiš Kariban meren saril (Arub, Kürasao, Sint Marten).

Eläjad

Vl 2012 valdkundan eläjiden lugu oli 16 847 007 ristitud, vodel 2017 — 17 100 475 ristitud. Kaikiš suremb valdkundan ristitišt om nügüd'.

Nene rahvahad elädas Alamaiš (enamba 1 % vl 2018, ozutadud rahvahudenke): alamalaižed — 76,9 %, EÜ:n augotižlibundanke — 6,4 %, turkad — 2,4 %, marokolaižed — 2,3 %, indonezijalaižed — 2,1 %, saksalaižed — 2,1 %, surinamalaižed — 2,0 %, pol'šanmalaižed — 1,0 %, toižed rahvahad — 4,8 %.

Uskondan mödhe (2017): riman katolikad — 23,6 %, protestantad — 14,9 %, islamanuskojad — 5,1 %, toižed uskojad — 5,7 % (heiden kesken induistad, buddistad i judaistad), religijatomad — 50,7 %.

Alamaiden sured lidnad (enamba 500 tuh. ristituid vl 2012, surembaspäi penembha): Amsterdam (oficialine pälidn), Rotterdam, Hag (pälidn de-fakto). Lidnalaižiden pala om 92,2 % (2020).

Ižanduz

Alamaiden ižanduz om šingotadud postindustrialine. Ižanduz om 18. surtte mail'mas (28. ostmižmahtusen paritetan mödhe), tegimišton päsarakod oma londuseližen gazan i kivivoin samine, elektrotehnine, kivivoinhimine, avia-, avto- i laivansauvomine, raudan metallurgii, sömtegimišt. Znamasižed sarakod oma rahvahidenkeskeine turizm i ofšorzonad Kariban meren saril.

Kogosüdäiproduktan palad (vn 2017 andmused): maižanduz 1,6 %, tegimišt 17,9 %, holitišiden sfer 80,2 %. Radajiden 1,2 % oma ottud maižandushe, 17,2 % ratas industrijas, 81,6 % — holitišiden sferas (2017).

Vl 2012 Alamaiden päeksport oli kivivoi (20 %), elektrotehnik ofisan da kodin täht (läz 12 %), likkuimed da niiden palad (läz 10 %), himižen tegimišton produkcii (läz 10 %); toine da toštmižeksport — zelläd (2 %), änikod (2 %, sidä kesken mahusenke), kakaovoi, sobad, sagud da maplodud. EÜ:n ühtnijad i Sur' Britanii oma pätorguindpartnorikš.

Homaičendad

↑ Alamaiden ristitišton endustuz vn 2018 heinkus // Mail'man faktoiden kirj. — Cia.gov. (angl.)
↑ Mugažo AÜV:oiden dollar (USD) Kariban meren departamentoiš.
↑ Mugažo .eu kuti EÜ:n ühtnii; .frl Frizii-agjas.
↑ Alamaiden Konstitucii Vikipurtkiš. (alam.)
↑ Alamaiden Konstitucijan vn 2008 versii constituteproject.org-saital. (angl.)

Irdkosketused

Tobmuz

Alaman Kunigahusen ohjastusen oficialine sait (rijksoverheid.nl). (alam.) (angl.)
Alaman Kunigahusen oficialine portal (overheid.nl). (alam.) (angl.)
Alamaiden parlamentan sait (staten-generaal.nl). (alam.) (angl.)

Ühthine informacii valdkundas

Alaman Kunigahusen Statistikan keskuzbüron sait (cbs.nl, Centraal Bureau voor de Statistiek). (alam.) (angl.)

Alamad Vikiaitas

	Evropan valdkundad
	Evropan valdkundad Alamad \| Albanii \| Andorr \| Armenii¹ \| Azerbaidžan¹ \| Avstrii \| Bel'gii \| Bolgarii \| Bosnii da Gercegovin \| Čehanma \| Danii \| Estinma \| Francii \| Grekanma \| Gruzii¹ \| Horvatii \| Irlandii \| Islandii \| Ispanii \| Italii \| Kazahstan¹ \| Kipr¹ \| Latvii \| Lihtenštein \| Litvanma \| Lüksemburg \| Mad'jaranma \| Mal't \| Moldov \| Monako \| Mustmägi \| Norvegii \| Pohjoižmakedonii \| Pol'šanma \| Portugalii \| Ročinma \| Romanii \| San Marino \| Saksanma \| Serbii \| Slovakii \| Slovenii \| Suomenma \| Sur' Britanii \| Šveicarii \| Turkanma¹ \| Ukrain \| Vatikan \| Vaugedvenäma \| Venäma¹
	¹ Om Azijas mugažo.

[1] Alamaiden ristitišton endustuz vn 2018 heinkus // Mail'man faktoiden kirj. — Cia.gov. (angl.)

[2] Mugažo AÜV:oiden dollar (USD) Kariban meren departamentoiš.

[3] Mugažo .eu kuti EÜ:n ühtnii; .frl Frizii-agjas.

[4] Alamaiden Konstitucii Vikipurtkiš. (alam.)

[5] Alamaiden Konstitucijan vn 2008 versii constituteproject.org-saital. (angl.)

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]