Alamad

Vikipedii
Jump to navigation Jump to search
Alaman Kunigahuz
Koninkrijk der Nederlanden
 Flag
Flag of the Netherlands.svg
 Valdkundznam
Royal coat of arms of the Netherlands.svg
Pälidn Amsterdam
Eläjiden lugu (2018) 17 151 228[1] ristitud
Pind 41 543 km²
Alaman Kunigahuz Koninkrijk der Nederlanden
Kel' alaman
Valdkundan pämez' Villem-Aleksandr
Päministr Mark Rütte
Religii ateizm, hristanuskond
Valüt evro (€) (EUR)[2]
Internet-domen .nl[3]
Telefonkod +31
Aigvö tal'vel UTC+1,
kezal UTC+2

Alamad vai Niderland vai Gollandii (alam.: Nederland), täuz' oficialine nimituz — Alaman Kunigahuz (alam.: Koninkrijk der Nederlanden), om valdkund Päivlaskmaižes Evropas, Pohjoižmeren randal, EÜ:n ühtnii vspäi 1957 (sen üks' alusenpanijoišpäi) i PAKO:n üks' alusenpanijoišpäi. Oficialine pälidn da kaikiš suremb lidn om Amsterdam, faktine pälidn — Hag (monarhan, ohjastusen da parlamentan rezidencijad sijadasoiš sigä).

Alamad oma kaikiš tihedašti elänzoittud Evropan sur' valdkund.

Istorii[redaktiruida | redaktiruida purde]

Vn 1581 26. päiväl heinkud Alamad tedotiba ripmatomudes Ispanijaspäi.

Alamad oliba okkupiruidud Saksanmal Toižen mail'man sodan aigan vozil 1940−1945.

Jäl'gmäine vn 1815 Konstitucijan sur' udištamine oli vl 1983.[4]

Geografijan andmused[redaktiruida | redaktiruida purde]

Alamaiden reljefan kart vl 2012.

Alamad oma mavaldkundröunoiš Saksanmanke päivnouzmas (röunan piduz — 575 km) da Bel'gijanke suvipäivlaskmas (478 km). Ühthine röunoiden piduz — 1053 km. Randanpird om 451 km. Valdkundan pind — 41 543 km², sidä kesken ma — 33 893 km², vezi — 7 650 km².

Valdkundan kaikiš korktemb čokkoim om Vaalserberg-sija, 322 m valdmeren pindan päl, Kariban meres — Sceneri-mägi (862 m, Sab-sarel). Kaikiš madalamb čokkoim om Züidplas-pol'der, 7 m alemba meren pindad. Valdkundan läz pol't territorijad sijadase alemba meren pindad, völ koumandez om ühten metran penemba meren pindan päl korktusidenke. Znamasižed joged oma Maas da Rein niiden suhištoidenke. Kaikiš suremb järv om ratud Eisselmer-järv, se om kaikiš järedamb Päivlaskmaižes Evropas.

Alamaiden klimat om ven meren. Lämuz vilukul om 0..+2 C°, heinkul — +16..+17 C°. Paneb sadegid 650..750 millimetrad vodes, vihmub läz kaikuččel päiväl.

Londuseližed pävarad oma kivivoi, londuseline gaz; toižed varad — turbaz, mouckivi, keitandsol, letked, gravii, mahuz.

Politine sistem[redaktiruida | redaktiruida purde]

Alaman Kunigahusen parlamentan üläkodin pert' Hagas.

Ohjandusen form om unitarine parlamentine konstitucine monarhii. Vspäi 2013 valdkundan pämez' om Villem-Aleksandr-kunigaz. Hän delegiruib valdatusid ministrištole. Hot' Konstitucijan mödhe kunigaz voib panda ministrid radsijihe da allekirjutada kaikuččen käskusen, faktižikš parlamentan ühtnijad tehtas necidä. Ohjastuz sättutab znamasižid pätandoid parlamentanke. Ohjastusen ühtnijad oma ministrad (kogotas Ministriden Nevondkundha) da valdkundsekretarid.

Parlament om kaks'kodine, sen nimituz om Alaman Kunigahusen Päštatad (alam.: Staten-Generaal van het Koninkrijk der Nederlanden). Üläkodi om Ühtenz' Kodi vai Senat (alam. Eerste Kamer), mülüb 75 ühtnijad, agjoiden nevondkundad valitas heid 4 vodeks. Alakodi om Kahtenz' Kodi vai Ezitajiden Kodi (alam.: Tweede Kamer), mülüb 150 deputatad, rahvaz valičeb heid 4 vodeks. Molembad kodid sätas käskusid.

Ülembaine Käskuzkund om käskusenandajan tobmuden pä.

Parlamentan alakodin ühtnijoiden järgenduseližed valičendad oliba vn 2017 15. päiväl keväz'kud. Mark Rütte radab päministran vs 2010 redukun 14. päiväspäi.

Administrativiž-territorialine jagand[redaktiruida | redaktiruida purde]

   Kacu kirjutuz: Alamaiden administrativiž-territorialine jagand.

Alaman Kunigahuz jagase 12 agjaha (provincijha, alam. provincie). Agjad alajagasoiš kundoihe (alam.: gemeente), erased kundad — kundrajonihe (alam.: deelgemeente). Mugažo om 3 merentagašt territorijad Kariban meres, niil kundoiden statusad oma (Boneir, Sint Estatius, Sab). Kundad alajagasoiš 647 municipalitetha. Sen ližaks, koume territorijad ičeohjastusenke sijadasoiš Kariban meres (Arub, Kürasao, Sint Marten).

Eläjad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Vl 2012 eläjiden lugu oli 16 847 007 ristitud, vodel 2017 — 17 100 475 ristitud. Kaikiš suremb ristitišt om nügüd'.

Nene rahvahad elädas Alamaiš (2018, enamba 1%, ozutadud rahvahudenke): alamalaižed — 76,9%, EÜ:n augotižlibundanke — 6,4%, turkad — 2,4%, marokolaižed — 2,3%, indonezijalaižed — 2,1%, saksalaižed — 2,1%, surinamalaižed — 2,0%, pol'šanmalaižed — 1,0%, toižed rahvahad — 4,8%.

Alamaiden sured lidnad (enamba 500 tuh. ristituid vl 2012, surembaspäi penembha): Amsterdam (oficialine pälidn), Rotterdam, Hag (pälidn de-fakto).

Ižanduz[redaktiruida | redaktiruida purde]

Vl 2012 Alamaiden päeksport oli kivivoi (20%), elektrotehnik ofisan da kodin täht (läz 12%), likkuimed da niiden palad (läz 10%), himižen tegimišton produkcii (läz 10%); toine da toštmižeksport — zelläd (2%), änikod (2%, sidä kesken mahusenke), kakaovoi, sobad, sagud da maplodud.

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]

  1. Alamaiden ristitišton endustuz vn 2018 heinkus // Mail'man faktoiden kirj. — Cia.gov. (angl.)
  2. Mugažo AÜV:oiden dollar (USD) Kariban meren departamentoiš.
  3. Mugažo .eu kuti EÜ:n ühtnii; .frl Frizii-agjas.
  4. Alamaiden Konstitucii Vikipurtkiš. (alam.)

Irdkosketused[redaktiruida | redaktiruida purde]


Evropan valdkundad
Evropan valdkundad
Alamad | Albanii | Andorr | Armenii1 | Azerbaidžan1 | Avstrii | Bel'gii | Bolgarii | Bosnii da Gercegovin | Čehanma | Danii | Estinma | Francii | Grekanma | Gruzii1 | Horvatii | Irlandii | Islandii | Ispanii | Italii | Kazahstan1 | Kipr1 | Latvii | Litvanma | Lihtenštein | Lüksemburg | Mad'jaranma | Mal't | Moldov | Monako | Mustmägi | Norvegii | Pohjoižmakedonii | Pol'šanma | Portugalii | Ročinma | Romanii | San Marino | Saksanma | Serbii | Slovakii | Slovenii | Suomenma | Sur' Britanii | Šveicarii | Turkanma1 | Ukrain | Vatikan | Vaugedvenäma | Venäma1

1 Om Azijas mugažo.