Atlantrop
Atlantrop om saksan Zörgel'-arhitektoran 1920-nziden voziden futuristine inženerine projekt, ezimeleti Keskmeren palan kuivatest. Projektan todenzoitusen naprindad ei olend tehtud, se jäi-ki puhthaks teoretižeks.
Projekt
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Zörgel' tariči blokiruida Gibraltaran sal'med gidroelektrižel padoseinäl i tošt penembad padoseinäd — saubata Dardanellad. Projektan pätegendan oli tehta äi elektroenergijad[1].
Mugažo variant oli, kudambas kahtenz' padosein ühtenzoiti Sicilijad Afrikanke. Sen rezul'tataks Keskmeren veden tazopind laskiži läz 200 metrad. Muga pidi ei vaiše sada elektrust külläks, no mugažo antta solatud merivet Saharha, miše se tuliži kožujaks maižandusen täht. Evrop da Afrik oližiba ühteks kontinentaks — Atlantropaks, i Keskmeren sijas oliži ratud meri — Saharmeri. Sen ližaks, ekvatorialižes Afrikas taritihe upotada Kongo-jogen basseinad, säta Kongon mert paremboičemha sijališt klimatad[2].
Zörgelin projektal oli polenpidajid, hot' tugi oli röunatud Pohjoižen Evropan maiden arhitektoroil da specialistoil päpaloin. Likund harakterizuihe pacifizmal, neokolonializmal, evrocentrizmal, Afrikan territorijoiden mel'hetartusen ignoracijal[3].
Kul'turas
[vajehta | vajehtada lähtetekst]«Hearts of iron 4»-kompjutervändon «The new order: last days of Europe»-modan ezmäižiš versijoiš om tehtud uzid territorijoid i kuvatud oikti «Atlantrop»-projektan mödhe.
Homaičendad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]- ↑ Voigt, Wolfgang. Atlantropa - Weltenbauen am Mittelmeer. — 1998. — Lp. 100. (saks.) ISBN 978-3-86735-025-9.
- ↑ Projektan polhe stra.teg.ru-saital. (ven.)
- ↑ Pan Ja. Скованные проекты (Kül'menzoittud projektad) // Техника молодёжи : журнал (Tehnik norištole-aiglehtez). — 1934. — Sügüz'ku (№ 9). — Lpp. 15−21. (ven.)
 |
Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe. |