Cink

Vikipedii
Jump to navigation Jump to search
Puhthan cinkan tukuižed ühten kubižen santimetran kohtha.
30
0
0
0
2
18
8
2
Zn
65,38
Cink

Cink (Znzincum latinan kelel) om 30nz' himine element himižiden elementoiden periodižes tabludes. Sen sijaduz om toižen gruppan laptalagruppas, tabluden nelländes periodas.

Cink om levitadud Man kores keskmäras (0,0083%), ei voi löuta sidä puhthas olendas. Šveicarijalaine Paracel's-lekar' mainiti elementad latinan kelel ezmäižen «Liber Mineralium II»-kirjas, saksan kelen Zinke-sanaspäi «pi», cinkan kristallad oma negloihe pojavad.

Vl 1738 Uil'jam Čempion-metallurg sai puhtast cinkad ezmäižen kerdan distilläcijan mahtusel i vl 1743 sauvoi tegint Bristoliš samha cinkad. Vl 1746 germanijalaine Andreas Sigizmund Marggraf-himik sädi cinkan samižen pojavad tehnologijad da ümbrikirjuti sidä detališ, i lugetas cinkan avaidajaks arni händast.

Metall om nellänz' kävutamižen lugumäran mödhe raudan, alüminijan i vas'ken jäl'ghe. Ristitun täuz'kaznu hibj mülütab cinkan 2 grammad, fermentoiš tobjimalaz. Erased zolotuhheinäd kogotas cinkad.

Fizižed ičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Element om hudr taivazmavauged metall. Cink om kattud hapandusen kerthel normaližiš arvoimižiš. Metall om dropk honuzližel lämudel, irgän cinkan plastižuz tuleb lämbitamižen jäl'ghe +100..120 Cel'sijan gradushasai.

Atommass — 65,38. Ninevuz (normaližiš arvoimižiš) — 7,133 g/sm³. Suladandlämuz — 419,6 C°. Kehundlämuz — 906,2 C°.

Londuseline cink kogoneb vides stabiližes izotopaspäi: 64Zn (49,2%), 66Zn (27,7%), 67Zn (4,0%), 68Zn (18,2%), 70Zn (0,6%). Tetas mugažo 25 ratud radioaktivišt izotopad 54..63, 65, 69, 71..83 atommassanke, i niiden 10 izomärad.

Irdkosketused[redaktiruida | redaktiruida purde]


Wiki letter w.svg Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.