Džoul' Džeims Preskott

Džoul' Džeims Preskott
angl.: James Prescott Joule
Džeims Džoulän fotokuva «Britain's Heritage of Science»-kirjaspäi, tegijad Arthur Shuster i Arthur E. Shipley, London, 1917
radmižen toižend:	fizikanmez'
sündundan dat:	24. tal’vku 1818
sündundan sijaduz:	Salford[d]
valdkund:	Suurbritannia ja Iirimaa Ühendkuningriik[d]
kolendan dat:
kolendan sijaduz:	Sale[d], Trafford[d], Suur-Manchester[d], Sur' Britanii
tat:	Benjamin Joule[d]
mam:	Alice Prescott[d]
Džoul' Džeims Preskott VikiAitas

Džeims Preskott Džoul' (angl.: James Prescott Joule [dʒuːl]; sünd. 24. tal'vku 1818, Solford-lidn, Anglii, Sur' Britanii — kol. 11. reduku 1889, Seil-lidn, Anglii, Sur' Britanii) oli britanine fizikantedomez' termodinamikan i elektromagnetizman agjoiš. Todesti energijan varadusen käskust kodvil.

Biografii

Džeims oli sündnu oludtegimen elokahan pidajan kanzha, sai augopendust kodiš. Džon Dal'ton-tedomez' oli prihan opendajan, andoi tedoid elementarižes matematikas, fizikas i himijas. Vll 1833−1854 Džeims Džoul' ühtni oludtegimen ohjandushe, kuti tedotöiden-ki tehmižhe.

Tedoradmine

Vll 1840−45 Džoul' tedoizi elektromagnetizman nägusid, i vl 1841 avaiži Džoulän — Lencan käskust. Vl 1847 tegi tundmust Uil'jam Tomsonanke (Kel'vin-lordanke), i hö ratas ühtes äjan, sädihe lämuden termodinamižen pordhišton. 1840-nziden voziden lopus Džoulän tedotöd saihe arvostust, i vl 1850 tedomez' oli valitud Londonan kunigazližen sebran todesižeks ühtnijaks.

Džoulän 97 tedotöd (sidä kesken läz 20 sebrahišt) oma publikoitud vn 1884−1887 kaks'tomaižes pästandas Londonas. Töiden znamasine pala om kodvan i märičendan ladimišton paremboičendas.

Kanz

Vl 1847 Džoul' nai, Amelija Graims oli hänen ak. Poig da tütär sünduihe naimiželos, vl 1854 Amelija koli.

Mušt

Energijan märičendühtnik om nimitadud Džoulän muštoks — džoul'. Vl 1970 Kudmaižen tagapolen krater om nimitadud Džouläks.

Ištujan tedomehen muštnik om sijatud Mančesteran ratušha.