Enäjärvi-Haavio El'sa
| Enäjärvi-Haavio El'sa | |
 | |
| radmižen toižend: | |
|---|---|
| sündundan dat: |
14. reduku 1901 |
| sündundan sijaduz: |
Vihti vald[d], Uusimaa lään[d], Soome Suurvürstiriik[d], Venemaa keisririik[d][1] |
| valdkund: | |
| kolendan dat: |
24. viluku 1951[1] (49 vot) |
| kolendan sijaduz: | |
 Enäjärvi-Haavio El'sa VikiAitas | |
El'sa Elina Enäjärvi-Haavio (Eklund) (suom.: Elsa Elina Enäjärvi-Haavio (Eklund); 14. reduku 1901, Vihti — 24. viluku 1951, Hel'sinki, Suomenma) — suomen fol'kloristine da ... tegii. Hän oli ezmäine naine Suomenmas, kudamb sai fol'kloristikan doktoran arvod. Hänen lühüdan elon aigas naine oti aigan ičeze mamaks, tedomezhe-... da ... tegijaks[2].
Biografii
[vajehta | vajehtada lähtetekst]El'sa Elina Eklund oli sündnu ... kanzha vodel 1901 14. redukud Vihtin kundas. Vodel 1919, ... ..., El'sa zavodi openuda Hel'sinkin universitetas matematikad, fizikad i himijad, no edesižes läksi istorijan da filologijan fakul'tetha. Sigä hän ... suomen kirjamištod, suomen kel't, Suomenman da Skandinavijan istorijad. Vodel 1920 hän ... Martti Haavio-runokirjutajanke, kudamb ... hänen fol'kloran opendamižes[3].
Hänen ičeze sanoin, 1920-nzil vozil hän oli tedonaine ... aigal, ... ..., «väll' feministine subjekt»[2].
Hänen ... Eklund-kanzannimed hän toižeti vodel 1922 Enäjärvi:kš, i vodel 1929, konz hän läksi mehele, — Enäjärvi-Haavio:ks[3].
Vodel 1932 hän tegihe ezmäižeks naižeks Suomenmas, kudamb kaiči tedodoktoran ... fol'kloristikas. Hän tegi Suomen da verazmaižiden rahvahan ...[2]. ... rahvahan pajoid da rahvahan runod, tegimid da ezitusid, mugažo ... da uskondoid, kudambad oma sidodud vodelžihe praznikohe — Raštvoihe da Maidnedalihe[4].
Hän ezini painuziš literaturan da teatran arvostelijan, tedoti kaikil aiglehtesil[2]. Hän sädi äi tedokirjoid, ezini i andoi äjid inter'vjuid «naine tedos»-temaha. Enäjärvi lugi, miše ezmäižen pol'ven tedonaižiden aig, kudambad oliba lujas harvas mužikod i lapsid, mäneb jo maha. Uden pol'ven naižed, hänen melen mödhe, voidas jo ühtenzoitta lujas hüvin ičeze «naižen süd» korktanke intellektualiženke radonke. Päiči tetabambiš kuti näguz ühtištusid, hän ozuti ičeze kanzan, kudambas viž last kazvoi, da ak da mužik oliba ei ole ... ... i vanhembad, no ... ühtejiččed tedomehed-partnörad[2][4]. Hän kändi ročin kel'späi suomen kel'he i vaumišti ... Emma Oström-... muštkirjan, kudamb om pästtud vodel 1933. Oström oli ezmäine naine Suomenmas, kudamb sai diplomad üläopendusen lopindas vodel 1882.
Hän oli valitud deputataks Hel'sinkin lidnan nevondkundha. Prezidentan valičendoiden aigan hän oli valičijoiden kollegijan ühtnijaks[2]. Hän oli ... aktivine ühtnii Suomen rahvahaližes ... da oiktusiden kaičendas «Rahvahan associacii»-organizacijas[2].
Kanz
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Vodel 1929 hän läksi mehele, Martti Henrikki Haaviokse-runokirjutajale da fol'kloristale. Hän oli tetab tedomez', ... professoran sijannoks. Heil oli viž last[4].
Homaičendad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]- 1 2 3 Elsa Enäjärvi-Haavio - 375 Humanistia — 2015.
- 1 2 3 4 5 6 7 Enäjärvi-Haavio, El'sa (1901—1951): ... kafedran docent, aktivist. — kansallisbiografia.fi-saital
- 1 2 Enäjärvi-Haavio, El'sa (1901–1951): ... tedomez'-..., organizacine aktivist. — blf.fi-saital
- 1 2 3 El'sa Enäjärvi-Haavio: ezmäine naine-doktor ... opendamižes (1901–1951) — helsinki.fi-saital
 |
Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe. |