Japonijan meri

Vikipedii
Jump to navigation Jump to search
Japonijan meren pandud kuvaha vedenalaine reljef i meren randpoliden nägu Man kaimdajaspäi (viluku).

Japonijan meri (japon.: 日本海 Nihonkai, kor.: 조선동해 / 朝鮮東海 čoson-tonhe «korejan päivnouzmmeri» (Pohjoižkorei), 동해 tonhe «päivnouzmmeri» (Suvikorei), ven.: Японское море) om olmas Evrazijan päivnouzmaižes laptas. Sijadase Päivnouzmaižen Azijan randanno. Meri mülüb Tünen valdmeren basseinha.

Ühthižed andmused[redaktiruida | redaktiruida purde]

Pind — 1 062 tuh. km².

Veden mülü — 1 630 tuh. km³.

Keskmäine süvüz — 1 753 metrad, kaikiš suremb süvüz — 3 742 m.

Geografijan andmused[redaktiruida | redaktiruida purde]

Japonijan meri lainištab nellän valdkundan randoid: Japonijan randad (Hokkaido, Honšü) päivnouzmas da suves, Korejan pol'saren randad suvipäivlaskmas, Pohjoižkorejan randad päivlaskmas, Venäman randad lodehes da pohjoižes (Mererand, Sahalin).

Nell' sal'med erištudas mert: Nevel'skijan sal'm (jap. Mamija-kaikö) da Tataran sal'm ühtenzoittas mert Ohotskan merenke pohjoižes, Laperuzan sal'm (jap. Sōja-kaikö) da Sangarsal'm (jap. Cugaru-kaikö) — avoinudenke valdmerenke päivnouzmas, Korejan sal'mKitain Päivnouzmmeren Pakuiženke merenke) suvipäivlaskmas.

Sured sared da sarištod: Sado (855 km²), Oki (346 km²), Ullindo (73 km²). Ei ole langenijoid Japonijan merhe znamasižid jogid, Amur-jogi lankteb Ohotskan merhe.

Järedad meriportad (päiväižen mödhe): Otaru, Niigat i Tojam (Japonii), Pusan, Ul'san i Phohan (Suvikorei), Vonsan, Hinnam da Čhondžin (Pohjoižkorei), Vladivostok, Nahotk, Vanino, Holmsk (Venäma).

Gidrologii[redaktiruida | redaktiruida purde]

Meren pohjoine pala jädub tal'veks. Om kaks' järed joksmust: vilu pohjoine Mererandaline joksmuz pidust' Mererandad i läm' suvine Cusiman joksmuz (Kurošion pala) pidust' Japonijan randad. Veden üläšoidun lämuz om −1..0 C° tal'vel da +18..+20 C° kezal meren pohjoižes, +10..+14 C° tal'vel da +25..+27 C° kezal meren suves.

Vezinouzendan korktuz om kaikis enamb pohjoižidenno da suvižidenno randoidenno. Kezaaigan meritorokad oleldas paksus, aldoiden korktuz sase 8..12 metrad.

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]