Mine sisu juurde

Jonikaine

Vikipedii-späi
Jonikaine
Jonikaine
Jonikaine
Tedoklassifikacii
Valdkund: Kazmused
Palakund: Änikkazmused (Magnoliophyta)
Klass: Kaksidülehtesižed (Dicotyledones)
Kund: Kanabr'änikoižed (Ericales)
Sugukund: Kanabränvuiččed (Ericaceae)
Heim: Vaccinium
Erik: Jonikaine
Latinankel'ne nimi
Vaccínium uliginósum L., 1753


Sistematik
Vikierikoiš


Kuvad
Vikiaitas

ITIS 23574
NCBI 190548

Jonikaine (latin.: Vaccinium uliginosum), paginoiš mugažo Kukič, Lölikaine i Lölikad, om äivozne kazmuz, plodpenzhaine Kanabränvuiččed-sugukundaspäi. Se om Vaccinium-heimon tipine erik.

Kazvab Pohjoižen mapoliškon äjiš regioniš, kus ven i vilu klimatad oma olmas: tundr, meczon, mägiden ülävö, paksus löutas turbazsoil. Sädab penid pallištoid pidust' ojid da jogid, mugažo žomid kümenikad nellikkilometrid pindal (oz., Baikalantaguižes).

Ümbrikirjutand

[vajehta | vajehtada lähtetekst]

Penzaz vai penzhaine 1 metrhasai kortte, 30..50 sm tobjimalaz. Seikh pudub läz ülähäsai mustikaižen erineden, ujeleb erasti. Jonikaižen südäivezi om vauh, läipad nahkal puhtastadas kebnas.

Jurišt kogoneb ribujurišpäi, mikoriz sab sötmižsubstancijoid mahusespäi. Lehtesed 3 santimetrhasai pitte hoikad. Henod änikod käroutas mahannoks, vauktad vai ruskedvauktad. Küpsad plodud oma sinižed kehkrad södabad 12 mm:hasai surtte, ned oma hahksiniženke kerthenke, ruskedsiniženke südäimenke. Sügüzel lehtesed rusknedas i lanktas maha. Erik om pakaiženvastaine lujas. Penzaz eläb sadha vodhesai.

Kazvatadas muiktal mahusel (pH 4..5), gruntveziden tazopind piidab olda 30..60 sm süvüdel. Tetas jonikaižen 26 sortud. Läz ei olele travijoid i läžundoid.

Südäiveden kaičendan strok om lühüd, ka tehtas keitišt, ližatas vinoihe (likörad). Lehtesed oma kožujad dubimha nahkoid.