Kalakeitoz
Kalakeitoz (karj.: kalazuarenču[1], suom.: kalakeitto) om rahvahaline karjalan i suomen blöd kalaspäi da maidospäi. Keitoz ven.: «молочная уха» vai ven.: «соловецкая уха» nimiden al om tetab Venäman pohjoižes[2].
Ühthižed tedod
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Keitoz om tetab hüvin suomalaiž-ugrilažiden rahvahiden keskes (enamba estilaižiden da suomalaižiden keskes), hö kävutas maidod hulan blödan vaumičendas. Tobjimalaz vaumitas keitost vauktas rodatomas kalaspäi (kambalaspäi, sigaspäi, tröskaspäi)[3].
Keittihe praznikkalakeitost — lohikeitost (suom.: lohikeitto) lohespäi da kerthuzišpäi.
Slokostind
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Kalakeitosen vaumičend om kebn lujas: kalan nahkaspäi, päspäi, kalansuugoišpäi, sel'grodaspäi keittas lent, lemehe ližadas kartohkad, kalanfiled, da konz kaik om vaumiž, ka maidod vai kerthut[4]. Nece erigoičese toiziš maidoližiš keitosišpäi sil, miše maidho vai kerthuzihe pandas jauhod. Ei pangoi eriližmagutesid äjän (vastkarin suomen sömižes), pandas vaiše perčad (mustad da duhukast), lukud, erašti petruškad da ukropad.
Homaičendad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]- ↑ Nikol'skaja R.F. Kalakeitoz // Karjalan keitimpol'. — Petroskoi: Karjal, 1989. — Lp. 22. (ven.)
- ↑ Kovalöv N. I. Уха — прародительница всех супов русских (Kalakeitoz — venän kaikiden keitosiden ezitat) // Блюда русского стола. История и названия (Venän stal'can blödad. Istorii da nimed). — Piter: Lenizdat, 1995. — 317 lp. — Lpp. 29−39. — 10 000 egz. ISBN 5-289-01718-6. (ven.)
- ↑ http://www.eda-server.ru/books/pohlebkin_esti.htm Kalakeitoz eda-server.ru-saital. (ven.)
- ↑ Kalakeitoz ohotniki.com-saital. (ven.)
 |
Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe. |