Kalatez

Vikipedii
Jump to navigation Jump to search
Kalatez venehes.
Rahvahidenkeskeine kel'dznam kalatest vaste märitud vezištol.

Ei voi eläda ümbri järviš da jogiš da sil-žo aigal ei püta kalad. Ende äjile ristituile kala oli päsömižen paiči leibäd. Kaikutte mužik, norespäi vanhazesai, mahtoi ongitada, miše verez kala olnuiži kodin stolal kaiken aigan.

Püdused[redaktiruida | redaktiruida purde]

Erased tedomehed oma mugošt mel't, miše ong' oli tehtud lujas amu. Ozuteseks hö toba paleolitan aigan luižid koukuižid.

Ku lapsed da vanhad ukod ongitiba kalad ongele, ka mužikad paksumba kalatiba toižil püdusil. Kerazihe kahten kanzan vai ühtenzoitihe kahesa mest artelihe püdamha kalad verkol jän al. Püdused oma kalatesen kebnemb maht. Püdusel voib ei vaiše sada enamba kalad, no mugažo ned abutaba kalatada neniš sijoiš, kus ei voiži tehta sidä toižil mahtoil. Tetabambad püdused oma not, merd da čoum.

Meiden aigal, nacein, om jüged löuta todesišt verkod vai notad. Nügüd' kalanikad ostleba paksumba kitajižid verkoid. Ende kävutoittihe ičetehtud vahvoid linnitid verkoiden täht. Kudotihe verkod iče, redukun lopuspäi tal'vkun keskehesai. Verkon kudojile ei sand judaita, pagišta komedas da laidas. Usktihe, miše vedehine voib kulištada kaiked necidä judud, konz verk linneb vedes. Pühktihe jumalan čogaha nitiden jändusid, lastaižid i puikoid, miše kala mäniži verkoho mugoižel-žo «kogol». Konz verkoiden kudond oli loptud, ka riputadihe radkaluid-ki jumalan čogaha, ani kuti pandihe niid «žertvaks» satusekahan kalatesen täht.

Tal'ven augotišes tehtihe lähte jäs purahan abul, konz jä ei olend völ vahvan. Konz vezi jädui, kokšitihe jäd, sid' amuntihe jän muruid vedespäi.

Toižendad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Voib mänetada aigad kalataden erazvuiččiš arvoimižiš:

  • voz'aigan mödhe: kezaline, tal'veline;
  • sijadusen mödhe: merel, reskvedel (jogi, järven kendäk, mero);
  • kalanikan sijan mödhe: venehes, jän pindaspäi, vezišton kendaspäi, vedenalaine mectuz, haškten madalas vedes;
  • püdusiden mödhe: pullonke, spinning, kouk, tučmar', azrag (om kel'tud Venäman käskusištol);
  • otta kalad kävutamha vai pörta eläbad kalad kerdalaz tagaz vezištho;
  • objektan mödhe: lihansöjad kalad (haug', kuha, ahven), pol'lihansöjad (lahn, jäl'caine, säunaz), heinänsöjad kalad (karas').

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]



Wiki letter w.svg Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.