Kall'oikahad mäged

Vikipedii
Hüpähtada: navigacii, Ecind
Kall'oikahiden mägiden sijaduz kartal

Kall'oikahad mäged (angl. Rocky Mountains, The Rockies) om Kordiljerad-mägiden päine mägisel'g Pohjoižamerikas, Kanadan da AÜV:oiden päivlaskmas, kesked 60 da 32 gradusad pohjošt levedut.

Mäged levitadas 110-480-km šoidul 4830 kilometrad pohjoižespäi suvehesai, pind läz 1 millionad km². Niiden kaikiš pohjoižemb čokkoim — Britanižes Kolumbijas (Kanad), kaikiš suvemb — Nju Meksiko-štatas, AÜV:oiden ehtbokas. Kanadan Kall'oikahiden mägiden kaikiš korktemb čokkoim — Robson-mägi Britanižes Kolumbijas, 3954 metrad meren pindal päl. AÜV:oiden Kall'oikahiden mägiden kaikiš korktemb čokkoim — Elbert-mägi Kolorados, 4399 metrad[1].

Kall'oikahad mäged oma londuseližeks röunaks Tünen da Atlantižen valdmeriden basseinoiden keskes. Äjiden jogiden üläagjad oma täs: Missuri, Kolorado, Rio Grande, Sneik da Arkanzas. Mägiden igä om 55 — 80 mln. vot. Aigan jokstes, veded da jäžomad sädiba čomaižid alangištoid da mägenpäid sel'gas.

Ristitud tuliba mägiden maha jäl'gmaižen jäaigan lopus. XVIII voz'sadal severz'-se ekspedicijoid paniba ekonomižen otandan kävutamižhe alust. Neniš mägiš oli äi mineraloid da nahkoid.

Kall'oikahad mäged oma harvoin elänzoittud rajon tähäsai (meiden päivil), tiheduz 4 ristitud nellikkilometras. Nügüd' mägiden territorijan tobj pala om kaitud. Rahvahaližed puištod da valdkundan mecad sijadase täs. Äi turistoid ajeleb mägihe. Sile tahoile kožub turizm astkel, al'pinizm, kalatez, mectuz, hihtandsport, snoubord.

Rahvahaline Banff-puišt, Al'bert, Kanad.

Nimen etimologii[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

«Kall'oikahad mäged»-nimen (angl. Rocky Mountains) andoi Pjer Gotje Varenn de la Verandri, kanadalaine edelmatkai francižen augotižlibundanke. Se oli tehnus hänen Pierre Jaune-joges päliči ehtatusen jäl'ghe (nügüd' Jelloustoun-jogi — «pakuižen kiven jogi») vl. 1743 vilukun 1. päivän[2]. Toine edelmatkai, Aleksandr Makkenzi, ristikoiči mägid vl. 1793. Hän pani «Stoney Mountains»-nimi (Kivekahad mäged). Penemb mi voz'sadas päliči, XIX voz'sadan toižes poles, pördihe ezmäine mägiden nimi.

Geologii[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Kall'oikahad mäged ičeze pohjoižes palas (pohjoižemb 45:nt parallelid) saudud rugižkivil, a suves palas — čurukivil, savekahil šoidkivil da mouckivil.

Mägiš om molibdenan, vas'kan, kuldan, hobedan, kivivoin, kivihilen avaroid löudmižsijid, a mugažo oma äimetalližed kivendad.

Vulkannägused oma: geizerad, termaližed purtked, manrehkaidused.

Flor da faun[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Tundr Kall'oikahiš mägiš, Koloradon rahvahaližes puištos.

Kazvišton tobj pala oma mecad, mägitaig pohjoižes da pedajikod suves. Mecanröunan üläkorktuz om 1500 m (pohjoine) — 3600 m (suvi), ülemb sidä — al'pižed nitud da igähine lumi.

Mecoiš kazvaba kuzed, pedajad da pihtad, alemba ned segoitaba koivuidenke da vahtaridenke. Arktižes vös kazvab armotomankoiv. Taigmahudes kazvaba lehtezpud-ki: koiv, topol' da hab. Alangištoiš om step'.

Korktas mägiš eläba lumikoza, sangedsar'v bošak, hirv', reboi. Alemba sidä rajoniš putub vauged jäniš da kojot.

Linduiden tobj pala oma kezalindud. Kezal hö söttaba poigaižid neniš mägiš. Kaikenaigašti eläba pakuižpäine tik, meckana da pulon erasen erikod.

Homaičendad[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]