Kana
Jump to navigation
Jump to search
| Kana | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Kukoi i kana | ||||||||||||||||
| Tedoklassifikacii | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
| Latinankel'ne nimi | ||||||||||||||||
| Gallus gallus domesticus (Linnaeus, 1758) | ||||||||||||||||
|
Kana (latin.: Gallus gallus domesticus, erasti Gallus domesticus) om kodikoittud 5,5 tuh. vozid tagaz suviazijalaine džungliden Gallus gallus-lind, maižanduzživat samha lihad da munid.
Kodikoittud lind lendab pahoin i ei voi leta edahan meclindun erineden. Oleleb 1,5..5 kg vedutte, kukoi om järedamb kilogrammas mi kana. Tetas enamba 180 sugud mail'mas. Lindunpoigaižed — cipad, cipaižed, cipuižed, kananpoigad.
Südäiolend
Kanoiden tipiden vepsän nimed[redaktiruida | redaktiruida purde]
- Haudoi kana — haudui munid (poigaižid) kana.
- Poikkana — nor' kana.
Kanaha sidotud vepsän tärtused[redaktiruida | redaktiruida purde]
- Kanankočk — čoga tanhas kanoiden täht.
- Kutk, kanankoda — sauvuz kanoid pidamha.
- Tüku-tüku — sana kucumha kanoid.
Kanaha sidotud vepsän muštatišed da ozoitesed[redaktiruida | redaktiruida purde]
Muštatišed[redaktiruida | redaktiruida purde]
- Haudui kana, tegihe kukoi.
- Kadoi kuti kana kapkehe / Sömäiži kuti kana kapkes.
- Kana ei potkaida.
- Kana eile lind, ak eile ristit.
- Kana kakatab, munan toivotab.
- Kanad külläks ei sa sötta, a neidišt igäs ei sa sätatada.
- Kanoidenke pande, kukoidenke libu.
- Mahtad munid söda, ka mahta i kanoid sötta.
- Näl'ghižele kanale kagr uniš näguse.
- Ozavale kukoi munib, a ozatomale i kana ei muni.
- Soged-ki kana pule putub.
Ozoitesed[redaktiruida | redaktiruida purde]
Edel oraine, keskel keraine, jäl'gil (jäl'giči) labidoine (kana).
Kacu mugažo[redaktiruida | redaktiruida purde]
Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]
 |
Kana Vikiaitas |
|
Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe. |
