Kitai

Vikipedii
(Oigetud lehtpolelpäi Kitain Rahvahaline Tazovaldkund)
Hüpähtada: navigacii, Ecind
Kitain Rahvahaline Tazovaldkund
中華人民共和國
(Čžunhua Žen'min' Gunhego)
 Flag
Flag of the People's Republic of China.svg
 Valdkundznam
National Emblem of the People's Republic of China.svg
Pälidn Pekin
Eläjiden lugu (2016) 1 373 541 278[1] ristitud
Pind 9 596 960 km²
Kitain Rahvahaline Tazovaldkund中華人民共和國(Čžunhua Žen'min' Gunhego)
Kel' kitain
Valdkundan pämez' Si Сzin'pin
Päministr Li Kecän
Religii ateizm, buddizm, konfiucijanuskond, daosizm
Valüt kitain juan' (CNY) (¥ • 元 • 圆 • 圓)
Internet-domen .cn (k. mug. — Kitain internet-domenad)
Telefonkod +86
Aigvö UTC+8

Kitai (ičeze nimi — kit.: 中國 / 中国, pin'jin': Zhōngguó, vepsän kirjamil Čžun Go «keskvaldkundad»), täuz' oficialine nimi om Kitain Rahvahaline Tazovaldkund (kit.: 中華人民共和國, pin'jin': Zhōnghuá Rénmín Gònghéguó, vepsän kirjamil: Čžunhua Žen'min' Gunhego) om valdkund Azijan päivnouzmas. Se om kaikiš suremb valdkund mail'mas ristitišton lugun mödhe. Pälidn om Pekin.

Kitai om ÜRO:n kaikenaigaine ühtnii sen alusenpanendan aigaspäi.

Istorii[redaktiruida | redaktiruida purde]

Vl 221 EME Cin' Šihuandi ühtenzoiti Kitain maid imperijaks ezmäižen kerdan.

Vl 1912 vilukun 1. päiväl Kitain Tazovaldkundan aluz oli pandud (ohjandab Taivan'-sarel tähäsai).

Vl 1949 redukun 1. päiväl tedotihe Kitain Rahvahaližen Tazovaldkundan aluses.

Vll 1966-1976 Kitai eli läbi kul'turrevolücijas.

Nügüdläine Konstitucii om vahvištadud vl 1982.

Geografijan andmused[redaktiruida | redaktiruida purde]

Kitain topografine kart.

Kitai om mavaldkundröunoiš 14 valdkundanke: Vjetnamanke (röunan piduz — 1297 km), Laosanke (475 km) da Mjanmaranke (2129 km) suves, Indijanke (2659 km), Butananke (477 km), Nepalanke (1389 km) da Pakistananke (438 km) suvipäivlaskmas, Afganistananke (91 km), Tadžikistananke (477 km) da Kirgizstananke (1063 km) päivlaskmas, Kazahstananke lodehes (1765 km), Mongolijanke (4630 km) da Venämanke (4179 km) pohjoižes, KRDT:nke (1352 km) pohjoižpäivlaskmas. Ühthine röunoiden piduz om 22 457 km.

Valdkundan pind om 9 596 960 km² (koumanz' sija mail'mas Venäman da Kanadan jäl'ghe). Kitain päivlaskmaižed randad lainištadas Tünen valdmeren Kitain Päivnouzmmeri da Pakuine meri, suvižed randad — Kitain Suvimeri. Ühthine randanpird om 14 500 km.

Tibetan mägišt otab valdkundan suvipäivlaskmpalad. Gimalajad seištas Indijan röunal, niiden kaikiš korktemb čokkoim om kaikiš korktemb Mal Džomolungm-mägenoc (8850 m). Kaikiš madalamb čokkoim om Turfanan alang, -154 m. Znamasižed joged oma Janczi da Huanhe. Mecad ottas 22,3% territorijad.

Londuseližed pävarad oma kivihil', metallad (raudkivend, boksitad, tin, hahktin, cink, vanadii, molibden, vol'fram, artut', uran, harvad mametallad), kivivoi, londuseline gaz, antimonii, gidroenergii (kaikiš suremb mail'mas), mahuz.

Tobmuz[redaktiruida | redaktiruida purde]

Kitain parlamentan pert'kulu Pekinas.

Ohjandusen form om unitarine socialistine tazovaldkund dominirujanke partijanke (Kitain Kommunistine Partii, KKP) päižeks. Valdkundan pämez' om Kitain ezimez', hän om KKP:n keskuzkomitetan päsekretar', hän-žo om armijan päkäsknik (Keskuzsodanevondkundan ezimez') tobjimalaz. Valdkundaližen Nevondkundan pämez' om ohjastusen ezimez'.

Parlament om üks'kodine Kaiken Kitain Rahvahan Ezitajiden Suim (kit.: 全国人民代表大会, pin'jin': Quánguó Rénmín Dàibiǎo Dàhuì, vepsän kirjamil: Cüan'go Žen'min' Daibäo Dahuei) 2987 ühtnijanke. Kaik rahvaz da azekahad väged valitas heid videks vodeks. Todesine käskusenandai tobmuz om KKP, parlament vaiše vahvištab sen pätandoid.

Kitain ohjandai om Si Сzin'pin. Vs 2013 keväz'kun 15. päiväspäi Li Kecän om ohjastusen pämeheks. Järgenduseližed valičendad parlamentha oliba vl 2013 keväz'kun 5-17. päivil.

Administrativiž-territorialine jagand[redaktiruida | redaktiruida purde]

   Kacu kirjutuz: Kitain administrativiž-territorialine jagand.

Kitai jagase 34 regionha: 23 agjad (provincijad), 5 avtonomišt agjad, 4 lidnad keskuzalištusenke (Pekin, Šanhai, Čuncin, Tän'czin') da 2 erilišt administrativišt agjad (Honkong da Makao). Regionad alajagase 333 ümbrikho, ned — 2853 rajonha.

Eläjad[redaktiruida | redaktiruida purde]

Kitaiš elädas kitajalaižed.

Lidnad-millionerad (lidnümbrikod enamba 6 mln. rist. vn 2010 rahvahanlugemižen mödhe, surembaspäi penembha): Šanhai (ekonomine pälidn), Pekin (administrativine pälidn), Čuncin, Guančžou, Šen'čžen', Tän'czin', Uhan', Dunguan', Honkong, Fošan', Čendu, Nankin. Vl 2012 kaik om enamba 160 lidnad-millionerad valdkundas.

Vl 2010 eläjiden lugu oli 1 347 374 752 ristitud.

Ižanduz[redaktiruida | redaktiruida purde]

Vl 2014 Kitain da AÜV:oiden kogosüdäiproduktad oma kaikiš surembad mail'mas da läz tazostadud keskneze. Sil-žo aigal Kitain ižanduz šingotase hotkemb amerikašt.

Homaičendad[redaktiruida | redaktiruida purde]

  1. Kitain ristitišton endustuz vn 2016 heinkus. — Mail'man faktoiden kirj (Cia.gov). (angl.)

Irdkosketused[redaktiruida | redaktiruida purde]



Azijan valdkundad
Azijan valdkundad
Afganistan | Araban Ühtenzoittud Emiratad (AÜE) | Armenii | Azerbaidžan1 | Bahrein | Bangladeš | Brunei | Butan | Egipt2 | Filippinad | Gruzii1 | Indii | Indonezii3 | Iordanii | Irak | Iran | Izrail' | Japonii | Jemen2 | Kambodž | Kazahstan1 | Katar | Kipr1 | Kirgizstan | Kitai | Korejan Rahvahaliž-Demokratine Tazovaldkund | Korejan Tazovaldkund | Kuveit | Laos | Livan | Malaizii | Mal'divan Sared | Mjanmar | Mongolii | Nepal | Oman | Pakistan | Päivnouzmaine Timor | Saudan Arabii | Singapur | Sirii | Šrilank | Tadžikistan | Tailand | Turkanma1 | Turkmenistan | Uzbekistan | Venäma1 | Vjetnam

1 Om Evropas mugažo. 2 Om Afrikas mugažo. 3 Om Valdmerimaiš mugažo.

Wiki letter w.svg Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.