Koiv

Koiv
Raudkoiv (Bétula péndula)
Tedoklassifikacii
Valdkund: Kazmused Palakund: Änikkazmused (Magnoliophyta) Klass: Kaksidülehtesižed (Dicotyledones) Kund: Bukpuänikoižed (Fagales) Sugukund: Koivunvuiččed (Betulaceae) Heim: Koiv
Latinankel'ne nimi
Bétula L., 1753
Areal
Sistematik Vikierikoiš Kuvad Vikiaitas ITIS 19478 NCBI 3504

Koiv (latin.: Betula) om puiden heim Koivunvuiččed-sugukundaspäi.

Leviganduz

Heimon kazmused oma levitadud Pohjoižes mapoliškos (Evrazii i Pohjoižamerik), sen venos i subarktižes vöiš. Koivun äjad erikod märitas lehtezmecoiden i segoitadud mecoiden mülündad. Elonform om pu päpaloin, armotomankoiv (Betula nana) om tundran i soiden penzaz.

Erikoiden tobj pala om pakaiženvastaine, ei ole mokičenus keväzližiš haloišpäi, voib eläda igähižel rougul. Koiv sädab mecan üläröunad korktoiden mägiden pautkil. Erased erikod oma lämännavedijad i oma levitadud subtropižes vös (gimalajiž-kitajižed, erased japonižed, amerikaine Betula nigra), kaikiš suvemb om Suvipäivnouzmaižen Azijan mägirajoniden Betula alnoides-erik.

Koivun erikod kazdas letemail i savikoil, kazvateližil i vägitomil mahusil, nepsoiš i kuiviš tahoiš. Putub jogiden i meriden nepsoil randoil, soidme, sokhas tundras, kuivil kivekahil pautkil, räkiš kuiviš stepiš. Koivud om päivännavedijad, no om pil'vesenvastaižid-ki erikod.

Erikod

Läz 100 erikod, kaik oma Pohjoižes mapoliškos.

Erased erikod:

• Betula nana — Armotomankoiv
• Betula pendula vai Betula verrucosa — Raudkoiv
• Betula pubescens — Kurdiž koiv

Botanine ümbrikirjutand

Koivun erikoiden enambuz om pud 30 i eskai 45 metrhasai kortte, tüven ümbruz 120..150 santimetrhasai. Erased-se erikod oma penzhad, järedad i pened, kazdas manno tundras. Kaik heimon ezitajad oma eriližsuguižed, pölüstadud tulleil (anemofiližed) kazmused.

Koivuiden jur'sistem om varmed, lähteb süvele kon'ha vai harvemb pindaline, se rippub erikospäi i kazvandan arvoimižišpäi. Juren värtmuz koleb teravas, i laptaližed jured šingotadas vahvas, om äi hoikid da tihedoid juruzid niil. Pu kazvab vitkos ezmäižil vozil, sid' kazvandan piguz ližadase, ületab heinän korktust i vägestab tošt kazmusištod lopuks.

Puiden kor' om vauged (päpaloin), pakuižetab, ruskedvauvaz vai ruskedbur tobjimalaz, erasil-se erikoil hahk, koričma vai must eskai. Betulin om vauged tervakaz substancii, se täudub tüven tüpkudehen stajid i muga andab korele vauktad mujud. Irdpol'ne pala om toh', se om šoidukaz i lähteb šoiduil kebnas päiči noriš puiš. Vanhiden puiden tüven alahaine pala kattase muzaval ruipiškoikahal korel paksus.

Lehtesed čereduišoiš, kogonaižed, piikoikahanke röunanke, munanvuiččed romban vai koumesaumnikan formal, monosimmetrižed, seičemehe santimetrhasai pitte i nell'hä santimetrhasai levette, siledad. Tilgunvuitte aluz om leved. Nored lehtesed tarttas, vanhad kändasoiš pakuižikš edel lanktendad.

Kävutand

Koivun äjad palad kävutasoiš ižanduses: pumaterial, kor', toh' (koren pindaline šoid), koivun südäivezi. Ottas kävutamižhe urbid da lehtesid medicinas: unotesed kut kuzenajai, bakterijanvastaine, satatesiden spravitai i räkänpolenii abutuz. Voiunotez koivun urbišpäi om dermatologižeks abutuseks.

Kävutadas erasid-se erikoid sädamha pöudonkaičijoid jonoid, mugažo dekorativižes sadunkazvatuses.

Galerei

• 
  Levedlehtesižen koivun tüven kor' (Betula platyphylla)
• 
  Radden koivun lambhaižed (Betula raddeana)
• 
  Kurdhon koivun semnikaz plod
• 
  Sokoivun barb (Betula pumila)
• 
  Ermanan koivun lehtez (Betula ermani)

Koivhu sidodud vepsän tärtused

• Iver — koivun jur'.
• Koivik, koivišt, koivžom — koivuine mec.
• Kurč — koivun kuhm.
• Toh' — koivun kor'.

Koivhu sidodud vepsän muštatišed

• Dölota koivuine ei koverdelde.
• Jotta koivuižel čajul. (aznoita)
• Koivuine om kandoine, ka koivuine i vezaine.
• Koivuižes kandos habašt vezod ei kazva.