Jonikaine

Valdkund:	Kazmused
Palakund:	Änikkazmused (Magnoliophyta)
Klass:	Kaksidülehtesižed (Dicotyledones)
Kund:	Kanabr'änikoižed (Ericales)
Sugukund:	Kanabränvuiččed (Ericaceae)
Heim:	Vaccinium
Erik:	Jonikaine

Latinankel'ne nimi

Vaccínium uliginósum L., 1753

Sistematik
Vikierikoiš

Kuvad
Vikiaitas

ITIS 23574

NCBI 190548

Jonikaine (latin.: Vaccinium uliginosum), paginoiš mugažo Kukič, Lölikaine i Lölikad, om äivozne kazmuz, plodpenzhaine Kanabränvuiččed-sugukundaspäi. Se om Vaccinium-heimon tipine erik.

Leviganduz

Kazvab Pohjoižen mapoliškon äjiš regioniš, kus ven i vilu klimatad oma olmas: tundr, meczon, mägiden ülävö, paksus löutas turbazsoil. Sädab penid pallištoid pidust' ojid da jogid, mugažo žomid kümenikad nellikkilometrid pindal (oz., Baikalantaguižes).

Kazvatadas muiktal mahusel (pH 4..5), gruntveziden tazopind piidab olda 30..60 sm süvüdel. Jonikaine ei voi päzutada ülänepsudes i sur'veziš läbi, no kaikenaigaine vezi juridenno om tarbhaine.

Ümbrikirjutand

Penzaz vai penzhaine ühthe metrhasai kortte, 30..50 sm tobjimalaz. Seikh pudub läz ülähäsai mustikaižen erineden, ujeleb erasti. Jonikaižen südäivezi om vauh, läipad nahkal puhtastadas kebnas.

Jurišt kogoneb ribujurišpäi, mikoriz sab sötmižsubstancijoid mahusespäi. Lehtesed oma koumhe santimetrhasai pitte, hoikad. Henod änikod käroutas mahannoks, vauktad vai ruskedvauktad. Küpsad plodud oma sinižed kehkrad södabad kaks'toštkümnehe millimetrhasai surtte, ned oma hahksiniženke kerthenke, ruskedsiniženke südäimenke. Sügüzel lehtesed rusknedas i lanktas maha. Erik om pakaiženvastaine lujas. Penzaz eläb sadha vodhesai.

Tetas jonikaižen 26 sortud. Läz ei olele travijoid i läžundoid.

Kävutand

Südäiveden kaičendan strok om lühüd, ka tehtas keitišt, ližatas vinoihe (likörad). Rekomenduidas segoitada jonikaižen marjoid toižidenke marjoidenke, kudambiden magu om lujemb: mustikaiženke, garblonke i bolanke.

Lehtesed oma kožujad dubimha nahkoid^[1].

Jonikaine om medenkandajaks, mezjäižed tuldas hüvin. Änikod eritadas nektarad aktivižikš.

Homaičendad

↑ Gubanov I. A. da tž. Дикорастущие полезные растения СССР (NSTÜ:n ližakahad meckazmused) / vast. red. T. A. Rabotnov. — M.: Misl', 1976. — 360 lp. — Lpp. 263−264. (Geografan i matkadajan tedonandmižkirjad-märhapanijad.) (ven.)

Jonikaine Vikiaitas

[1] Gubanov I. A. da tž. Дикорастущие полезные растения СССР (NSTÜ:n ližakahad meckazmused) / vast. red. T. A. Rabotnov. — M.: Misl', 1976. — 360 lp. — Lpp. 263−264. (Geografan i matkadajan tedonandmižkirjad-märhapanijad.) (ven.)

[1]