Lep

Lep
Lepan tipine erik — Alnus glutinosa, Saksanma
Tedoklassifikacii
Valdkund: Kazmused Palakund: Änikkazmused (Magnoliophyta) Klass: Kaksidülehtesižed (Dicotyledones) Kund: Bukpuänikoižed (Fagales) Sugukund: Koivunvuiččed (Betulaceae) Heim: Lep
Latinankel'ne nimi
Álnus Mill., 1754
Areal
Sistematik Vikierikoiš Kuvad Vikiaitas ITIS 19466 NCBI 3515

Lepan änikod muloižidenke ploduidenke tagamal

Lep (latin.: Alnus) om lehtezpuiden i penzhiden heim, mülütadas Koivunvuiččed-sugukundha. Heim kogoneb läz nell'kümnes erikospäi i niiden kümnes gibridaspäi.

Leviganduz

Heimon erikod kazdas Pohjoižen mapoliškon venos vönes tobjimalaz, suvemb — mägiden pautkil vaiše. Severz'-se erikoid kazdas Andoiden pautkil (Suviamerik). Mägiš libub subal'pižhe vöhösai, siš sädab penzhišton žomid. Pohjoižes om lepan erikoid mectundras.

Lep navedib vägikahid, nepsoid, dreniruidud hüvin mahusid. Se kazvab pidust' jogiden i ojiden randoid, om levitadud heinäsižil soil, ülüziden pohjanno. Lep voib kazda erazvuiččil vägekahusen i nepsuden mödhe mahusil, elänzoitta kuivid, vägetomid tarhoid, letemaid, šebnikahid sijid, mugažo savikoid. Heimon kazmused paremboitas mahust: niil azotfiksacijan mahtuz om, eritadas substancijoid, kudambad riktas patogenižid mikroboid i ližatas konkurirujid niidenke populäcijoid.

Ümbrikirjutand

Lepan elonform voib vajehtadas kazvandan sijha kacten. Lehtesed čereduišoiš, ned oma ünäižed i varzil.

Änikoičeb kevädel, erased-se mererandaližed erikod — redukus-tal'vkus. Tullei pölüstoitab kazmusid. Pord pölüstoitandan i sugutandan keskes sase 85 päiväd, ka semned küpsnedas redukule.

Kävutand

Kävutadas pumaterialaks, varhapandas haugoid. Ištutadas dekorativižeks kazmuseks. Ottas käbuid i lehtesid zelläks. Kor' kävutase dubimha nahkoid. Sadas mustad, rusttad i pakušt sauvondmujuid.

Lep paremboičeb mahust, ka semetas kaivuztegimišton samižen jändusil. Aigaline medenkandai kazmuz.

Valitud erikod

• Alnus cordata — Südäimenvuitte lep, vai Italine lep (järed pu)
• Alnus firma — Kova lep
• Alnus glutinosa — Must lep (heimon tipine erik i kaikiš enamba levitadud Venämas erik)
• Alnus hirsuta — Karvakaz lep
• Alnus incana — Hahk lep
• Alnus maritima — Mererandaline lep
• Alnus orientalis — Päivnouzmaine lep (pen' pu)
• Alnus rhombifolia — Romblehtesine lep
• Alnus rubra — Rusked lep
• Alnus viridis — Vihand lep (Keskevropan mäged, Sibir', Pohjoižamerik)

Lepha sidodud vepsän tärtused

• Lepišt, lepšom — lepaine mec.
• Roug, rougad — lepan kor' mujutamha kanghid.

Lepha sidodud vepsän muštatišed

• Lepaižes kandospäi lepaine barbaine-ki kazvab.
• Oli aigaine, ei pidand kurgesine aidaine, a tuli aigaine, pidab lepän barbaine.

Kacu mugažo

• Lepač