Moskv

Vikipedii
Hüpähtada: navigacii, Ecind
Moskv
Москва
 Lidnanznam
Coat of Arms of Moscow.svg
 Flag
Flag of Moscow.svg
Valdkund Venäma
Eläjiden lugu (2015) 12 197 596 ristitud
Pind 2511 km²
MoskvМосква
Pämez' Sergei Sobänin (2 010-)
Telefonkod +7-495, 496, 498, 499
Aigvö UTC+3


Moskv (venäkelel: Москва) om Venäläižen Federacijan pälidn, federaližen alištusen lidn, Federaližen Keskuzümbrikon da Moskvan agjan keskuz (sihe agjaha iče Moskv ei mülü). Moskv om Venäläižen Federacijan da Evropan kaikiš suremb lidn ristituiden lugun mödhe (vodel 2015 vilukun 1 päival Moskvan eläjiden lugu oli 12 197 596 eläjad). Moskv om suren lidnaglomeracijan keskuz (enamba 15,5 mln rist. vl 2012). Moskv mülüb Man 10 järedambiden lidnoiden nimikirjuteshe.

Istorii[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Dolgorukii Jurii pani Moskvan lidnan alusen vodel 1147. Jäl'ghepäi lidn oli Suren Moskvan Ruhtinazkundan (Knäz'kundan), Venäläižen kunigazkundan, Venälaižen Imperijan (1728—1732), Nevondkundaližen Venäman da NSTÜ:n istorine pälidn. Vspäi 1340 Moskv om Venäman pälidnaks.

Tobmuz[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Ičeze administrativiž-territorialine jagand, lidnanznam, flag da gimn oma Moskval. Venäläižen Federacijan federaližed valkundaližed aluskundad (erind — Venäläižen Federacijan konstitucine käskuzkund Piteriš) sijadase Moskvas, mugažo sijaližed tobmusen aluskundad, valdkundoiden sur'oigenduzkundad i m. e.

Geografijan andmused[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Moskvan sijaduz om Päivnouzmaižen Evropan alangišton keskuses, Okanjogen ga Volgan jogiden keskes, Moskvanjogen molembil randoil.

Eläjad[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Vn 2010 rahvahanlugemižen mödhe eläjiden lugu oli 11 514 330 ristitud[1].

Mel'heižtahod[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Moskv om Venäman znamasine turistine keskuz. Moskvan Kreml' da Rusked torg, toižed kul'turan da arhitekturan muštpachad mülüdas UNESCO:n Man jäl'gusen nimikirjuteshe.

Transport[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Moskv om mugažo jalos znamasine transportsol'm. Moskvas om 6 aeroportad, 9 päraudtestancijad, 3 jogiportad. Sapsan-üläpiguzjonused kävudas Piterin, Moskv da Alauz'lidnan keskes. Vodespäi 1935 Moskvan metropoliten radab pälidnas.

Sport[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

1980 vodel Moskvas mäniba Kezaolimpižed vändod.

Galerei[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Moskvanjogen nägu.

Homaičendad[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

  1. Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen andmused. (ven.)

Irdkosketused[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]


Evropan pälidnad
Afinad | Amsterdam | Andorr la Vel'j | Baku | Belgrad | Berlin | Bern | Bratislav | Brüssel' | Budapešt | Buharest | Dublin | Hel'sinki | Jerevan | Kijev | Kišinöv | Kopenhagen | Lissabon | London | Lüblän | Lüksemburg-lidn | Madrid | Minsk | Monako-lidn | Moskv | Nikosii | Oslo | Pariž | Podgoric | Prag | Reikjavik | Rig | Rim | San Marino-lidn | Sarajevo | Skopje | Sofii | Stokhol'm | Zagreb | Tallidn | Tbilis | Tiran-lidn | Vaduc | Vallett | Varšav | Vatikan | Ven | Vil'nüs
Nece kirjutuz Vepsän Vikijas: Москв.