Operacii «Torok rahvahatomas mas»

AÜV:oiden il'mvägiden murendajad operacijan aigan: F-16A, F-15C, F-15E

Operacijan kart (2005, anglijan kelel)

Operacii «Torok rahvahatomas mas» (angl.: Operation Desert Storm) oli äirahvahaližen koalicijan vägiden hogahtuz AÜV:oidenke päks Irakan territorijha i sen anneksiruidud Kuveitan territorijha päzutamha Kuveitad. Se vedi Irakan armijad surmale Persijan lahten sodan aigan vll 1990−1991.

Ezistarin

Üks' operacijan zavodindan süišpäi oli Kuveitan okkupacii Irakal. Irakan Saddam Husein-prezident väriti Kuveitad kivivoin «vargastuses» röunanverižiš löudmižsijišpäi, mugažo siš, miše Kuveit sab enamba kivivoid, mi om kirjutadud kožundkirjutesiš.

Territorialižed pretenzijad. Irak pretendui Kuveitan tobmudele, kudambad lugetas enččen Ottomanan imperijan palaks irakižes veros.

Kreditan tarbhaičendad. Kuveit andoi velgha Irakale sodamenoid ende, kudambid Huseinal ei olend voimust i tahtod pördutada.

Operacijan plan

Irakan hogahtusen Kuveitha jäl'ghe AÜV:oiden sodastrukturad — Ühtenzoittud štaban ohjandai komitet i AÜV:oiden sodavägiden Keskuzkäskuz — vaumičiba teravas Kuveitan päzutandan i Irakan armijan neitralizacijan strategijad. Planan aluz om pandud «il'm-ma-operacijan» koncepcijale, se om sätud 1980-nzil vozil völ. Operacii, kudamban nimi oli «Desert Storm», jagoihe kahteks fazaks.

Ezmäine faz ezimeleti sur'kulud il'msodamatkad: iškendad strategižid objektoid i sodavägid vaste Irakas i Kuveitas, il'mkaičendan murenduz, kontrolin sädand il'msijas, valdkundan i armijan ohjandusen destabilizacii, mugažo Irakan sodavägiden suvijoukun kaikiš suremb vällenduz.

Toine faz mülüti kombiniruidud ma- da il'mtegendoid. Mavägile i merijaugvägile pidi tehta ümbärdajad manövrad, sil-žo aigal ištutada taktižid desantoid vastustajan tagamale ümbärdamha da likvidiruimha Irakan vägid Kuveitas i Irakan suves pordhil.

Planal ei olend kovid aigramuzid kaikuččen fazan täht, i sen satuz rippui oikti ezmäižen massižen aviaraketlondan effektivižusespäi.

Azjtegoiden likund

Äirahvahaližiden vägiden operacijan vaumičend

Operacii «Desert Storm»: vägiden precedentižetoi koncentracii i koalicijan strategine parembuz.

Sodategendoiden zavodindaks vn 1991 vilukus äirahvahaližiden vägiden (ÄRV:oiden) käskuz ehti säta üht kaikiš vägevambiš aviajoukuišpäi nügüd'aigaižiden sodoiden istorijas. Sihe mülüi enamba kaht tuhad erazvuiččiden toižendoiden toralendimid, niiden kesken kaks'kümne strategišt B-52-bombardirujad, enamba 1700 taktišt aviacijad i 450 toraavtod. Eriline tarkuz oli anttud logistikale — sätihe materialižid varoid, kudambad varatoitiba aviacijan rattematont radod kaks'-koume kud intensivižen toran aigan.

Il'mvägiden organizacine struktur erini integracijan korktal märal. Kaik valdkundan il'mvägiden kontingentad, kudambad oli sirtud konfliktan zonha, oliba ühtenzoittud ühthižeks operativižeks gruppaks AÜV:oiden il'mvägiden 9. il'marmijan ohjandusen al. Sen štaban alusel sätihe centraliziruidud «Sinsentk»-aviacijan käskust Čak Horner-jenaraleitnantanke pämeheks, se varatoiti erazvuiččiden il'mvägiden effektivišt ohjastust.

Koalicijan makomponent oli valatoitai vägi: kuz'toštkümne divizijad (läz 800 tuhad personalan ristituid), enamba 4000 nügüd'aigaižid tankoid (M1 Abrams i Challenger 1 tobjimalaz), enamba 3700 azegt da min'orad. Armijan aviacii andoi erilišt iškendväged, siš oli läz 2000 torapunolendimid, niiden kesken AH-64 Apache-löndpunolendimid. Sodamerijouk lugi 170 sodalaivhasai, sidä kesken kuz' aviakandajiden iškendjoukud.

Nenid vägid vastsi irakine grupp Kuveitas da Irakan suvirajoniš, sihe mülüi enamba nell'kümned divizijad (läz 500 tuhad ristituid), 4000 tankhasai (vanhtunu T-55, T-62 da eraz T-72 tobjimalaz), enamba 5000 azegid da min'orad, 711 lendint da 489 punolendint. Vägiden rindatusen analiz ozutab koalicijan ülimärašt parembust: nügüdläižiden toralendimiden mödhe — 13:1, torapunolendimiden mödhe — 16:1, tankoiden mödhe — 4,3:1. Merel äirahvahaližen koalicijan eduz oli absolütine.

Erilišt homaičust värib koalicijan käskusen kehitoittud dezinformacijan strategii. Severz'-se kuid edel operacijan zavodindad vaumitihe aktivižikš sur'kulud meridesantad. Nenihe azjtegoihe mülüiba: merijaugvägiden ozoitez, desantkaluiden koncentracii Persijan lahtes, imitacii vaumičemha laskendad Kuveitan randištole.

Mugoižed tegod, kudambid tugezi tedištelusen melekaz rad, sabustiba ičeze met täuzin — Irakan sodavägiden znamasine pala oli ahtištadud mererandpolel varastamha desantad, kudambad ei olend jäl'ghe.

Vaumičemižaig (eloku-tal'vku 1990) harakterizuihe intensivižel toraopendusel. Koumes kus mäniba: Man sodavägiden ühthižed harjoitused, Kaikiden tazopindoiden štaboiden harjoitused, Koordinacižed azjtegod ühtištusen kontingentoidenke, Specialine vaumičend himižen azegišton kävutandan täht, Logistikan vaumičend mülüti unikaližiden tegendoiden pätandoid, mugomid kut:Gruppiruindan vedenvaratoitandan organizacii rahvahatomas mas, Medicinižen holitusen sisteman sädand, Pöudlendimportoiden da poltuzvaražomiden verkon otand kävutamižhe.

Koalicijan vägiden sijaduz edel operacijan zavodindad oli tarkašti meletadud. Pävägi oli keskitadud Saudan Arabijan pohjoižpäivnouzmaižhe palaha. Pidust' Kuveitan i Irakan röunad 350..400 km frontal oli tehtud: Saudan sodavägiden ezijoukud, Amerikaižed peitjoukud,Tedusteluzjoukud.

Päižed iškendjoukud sijazihe operativižel süvüzel 25..50 km röunaspäi, ned katiba pätransporttesol'mid, meriportoid i kivivoin löudmižsijid. Mugoine sauvond laski kut varmitada tärktoiden objektoiden varuitomut, muga i sirttas londha teravas, konz sadas sättujad käsköd.

Irakan kaičend

Toran vedandan täht Kuveitan territorijal i Irakan suvipalas Irakan käskuz sädi suvišt sodavägiden joukud. Necen joukun kaikiš toramahtoižembad ühtnendad keskitihe Evfrat-jogen röunadme.

Ottud plenha AÜV:oiden i päivlaskmaižen tehmižen trofijan azegišton sur'kulu lugumär sodoiš Kuveitanke i Irananke oli ottud kävutamižhe Irakas i vaumitud kävutamha Irakanvastaižen koalicijan sodavägid vaste. Niiden keskes Irak kävuti «Torok rahvahatomas mas»-operacijan aigan M60 Patton-tankad, Chieftain-tankad, erazvuiččiden toižendoiden somuztransport'oroiden surt lugumärad, tankanvastaižed M901 ITV-raketlaivištod, 155 mm:n ičelikujad M109- i AMX-13 F3-tükivägilaivad, I-HAWK-zenitraketkompleksad, Päivlaskmaižen Evropan tehtud raketkaterad da laivad.

Il'mvägiden lond

Vn 1991 vilukun 16. päivän möhäehtal AÜV:oiden koalicii oli pandud toravaumičushe. Vn 1991 17.-19. päivil vilukud AÜV:oiden äirahvahaližiden vägiden aviacii tegi severt-se massižid avialöndoid (päiči pimedas aigas) kaiked Irakan territorijadme. Läz kud öidme lämoi lendi il'maspäi. Tehtihe läz 4700 toralondod operacijan aigan (enamba 80 — strategine aviacii, enamba 4000 — taktine aviacii i läz 600 — lendandlaiv). Operacijan rezul'tataks anastihe i pidatihe tobmut il'mas rohktas, muretihe äi soda- da civilišt produkcijad.

Sil-žo aigal Irakan sodavägiden ohjanduzsistem jätksi radod, Irakan aviacii kandoi vaiše penid kadoid, operativiž-taktižiden raketoiden mobiližiden laskendlaivoiden sur' lugumär radoi. Ezimeletaden, tehtihe «Skad»-raketoiden laskendoid (irakižen «El' Hussein»- i «El' Abbas»-terminologijan mödhe) Izrailin i Saudan Arabijan territorijoidme, Izrailiš murendusen kahtes ezmäižes päiväs raketoiden iškendoišpäi oli läz 2700 nellikkilometrad. Se käski amerikaižele käskusele panda MIM-104 Patriot-il'mkaičendbatarejad Izrailihe teravas.

Läz ei olend sätud oloid satusekahan il'm-maoperacijan täht päzutamha Kuveitad.

Nügüdläižes situacijas äirahvahaližiden vägiden päkäskuz päti tehta metoiden sel'gitandad i sel'genzoitta koalicijan vägiden jäl'ghižid tegendoid; valatoituz vastustajha sil-žo aigal ei katkend, vaiše sen intensivižuz poleni vähän.

Päivil 20. viluku — 23. uhoku äirahvahaližed väged tegiba läz 700..800 lendimlondod päiveses. Londoiden päižed objektad oliba ezmäižen i kahtenden ešeloniden sodaväged, kommunikacijad, operativiž-taktižiden raketoiden laskendladimed aviakandajišpäi Persijan lahtes, artillerijan pozicijad, rezervad, ambundtavaroiden i materialiž-tehnižiden abutusiden varažomad, soda- da sodategimištoližed objektad, valdkundaližen i sodaohjandusen sistemiden ohjanduzpunktad. Sodan pord kuivmal jätksihe nell' päiväd. Vn 1991 uhokun 28. päiväl AÜV:oiden Džordž Buš-prezident andoi käsköd operacijan lopindas.

Satused

Pit'kan aviacijan londan jäl'ghe manpäližen operacijan severz'-se päivid äirahvahaližiden vägiden sodaväged saiba täut murendajad vägestust. Irak oli velgusine päzutamha Kuveitad i tundištamha ÜRO:n Varuitomuden Nevondkundan kaikid rezolücijoid konfliktas.

Koalicijan sodaväged ei voinugoi azotada irakižid raketambundoid operacijan lophusai. Operacijan «Torok rahvahatomas mas» aigan irakižed raketnikad pästiba 93 ballistišt raketad SKAD-klassaspäi, 86 ballistišt LUN-M-raketad i 2274 Astros-RSZO-raketad, ni üht irakišt laskendlaivištod ei kadotand sen aigan.