Primorsk (lidn, Leningradan agj): Erod versijoiden keskes

Primorsk
Приморск
Lidnanznam;	Flag;
Valdkund	Venäma
Eläjiden lugu (2017)	5,739 ristitud
Pämez'	Svetlana Rižova; (reduku 2009—)
Telefonkod	+7−81 363-xx-xxx
Avtokod	47
Aigvö	UTC+3 (MSK+0)

Sirvi ajalugu interaktiivselt

← Vanhemb vajehtuz Udemb vajehtuz→

Südäimišt om heittud Ližatud südäimišt

VisuaalneVikitekst

Pandud

Vajehtuz 20. Kül’mku 2018, kell 00:16

Sil sanal voib olda toižid znamoičendoid; miše nähta niid, tulgat tänna.

Primorsk (ven.: Приморск, suom.: Koivisto) om Venäman lidn da lidnankund Leningradan agjan lodehes, mülüb Viipurin rajonha.

Istorii

Eländpunkt mainitase aigkirjoiš vspäi 1268 kuti Berözovskoje, vspäi 1323 mülüi Ročinmaha Björke-nimenke. Vozil 1721−1920 oli Venäman imperijan palaks Berözovoje-nimenke, sid' vhesai 1940 alištui Suomenman tobmudele. Sai lidnan statusad NSTÜ:s vl 1940. Oli okkupiruidud Suomenman sodavägil vll 1941 (2. sügüz'ku) — 1944 (18. kezaku). Udesnimitihe nügüdläižikš vn 1948 1. päiväl redukud.

Geografijan andmused

Lidn sijadase Suomen lahten randal, 5 m ü.m.t. keskmäižel korktusel. Matkad Viipurhasai om 45 km pohjoižhe, Piterihesai — 75 km suvipäivnouzmha. Järed Primorsk-meritorguindport om saudud 5 km suvipäivnouzmha lidnaspäi vozil 2000−2006 valamha kivivoid veimespäi laivoihe. Primorsk-raudtestancii om «Zelenogorsk — Viipur»-jonol (mererandaline variant).

17 žilod da 3 küläd mülüdas lidnankundha Primorskan ližaks. Lidnankundan pind — 596,47 km².

Eläjad

Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe lidnan eläjiden lugu oli 6 119 ristitud, lidnankundan — 10 486 ristitud. Kaikiš suremb lidnan ristitišt oli 6 637 eläjad vozil 1989 i 2001. Vl 2017 kaik 13 768 ristitud elädas lidnankundas, rajonan 6,8%. 8 jumalankodikundad oma tulendoid lidnas.

Irdkosketused

Lidnankundan tobmuden aluzkundoiden oficialine sait (приморск-адм.рф). (ven.)

Primorsk (lidn, Leningradan agj) Vikiaitas

	Leningradan agjan lidnad
	Boksitogorsk \| Gatčin \| Ivangorod \| Kamennogorsk \| Kingisepp \| Kiriši \| Kirovsk \| Koltuši \| Kommunar \| Kos'kenaluine \| Kudrovo \| Lug \| Lüban' \| Murino \| Nikol'skoje \| Otradnoje \| Pikalövo \| Primorsk \| Priozersk \| Pöud \| Sertolovo \| Slanci \| Sosnovii Bor \| Svetogorsk \| Säs'stroi \| Šlissel'burg \| Tihvin \| Tosno \| Uz' Ladog \| Viipur \| Visock \| Volhov \| Volosovo \| Vsevoložsk

@@ Rivi 19: / Rivi 19: @@
 == Istorii ==
-Eländpunkt mainitase aigkirjoiš vspäi 1268 kuti ''Berözovskoje'', vspäi 1323 mülüi Ročinmaha ''Björke''-nimenke. Vozil 1721—1920 oli Venäman imperijan palaks ''Berözovoje''-nimenke, sid' vhesai 1940 alištui Suomenman tobmudele. Sai lidnan statusad NSTÜ:s vl 1940. Oli okkupiruidud Suomenman sodavägil vll 1941 (2. sügüz'ku) — 1944 (18. kezaku). Udesnimitihe nügüdläižikš vn 1948 1. päiväl redukud.
+Eländpunkt mainitase aigkirjoiš vspäi 1268 kuti ''Berözovskoje'', vspäi 1323 mülüi Ročinmaha ''Björke''-nimenke. Vozil 1721−1920 oli Venäman imperijan palaks ''Berözovoje''-nimenke, sid' vhesai 1940 alištui Suomenman tobmudele. Sai lidnan statusad NSTÜ:s vl 1940. Oli okkupiruidud Suomenman sodavägil vll 1941 (2. sügüz'ku) — 1944 (18. kezaku). Udesnimitihe nügüdläižikš vn 1948 1. päiväl redukud.
 == Geografijan andmused ==
-Lidn sijadase [[Suomen laht]]en randal, 5 m ü.m.t. keskmäižel korktusel. Matkad [[Viipur]]hasai om 45 km pohjoižhe, [[Piter]]ihesai — 75 km suvipäivnouzmha. Järed Primorsk-meritorguindport om saudud 5 km suvipäivnouzmha lidnaspäi vozil 2000—2006 valamha [[kivivoi]]d veimespäi laivoihe. ''Primorsk-raudtestancii'' om «[[Zelenogorsk (Piter)|Zelenogorsk]] — [[Viipur]]»-jonol (mererandaline variant).
+Lidn sijadase [[Suomen laht]]en randal, 5 m ü.m.t. keskmäižel korktusel. Matkad [[Viipur]]hasai om 45 km pohjoižhe, [[Piter]]ihesai — 75 km suvipäivnouzmha. Järed Primorsk-meritorguindport om saudud 5 km suvipäivnouzmha lidnaspäi vozil 2000−2006 valamha [[kivivoi]]d veimespäi laivoihe. ''Primorsk-raudtestancii'' om «[[Zelenogorsk (Piter)|Zelenogorsk]] — [[Viipur]]»-jonol (mererandaline variant).
 žilod da 3 küläd mülüdas lidnankundha Primorskan ližaks. Lidnankundan pind — 596,47 km².
 == Eläjad ==
-Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe lidnan eläjiden lugu oli 6 119 ristitud, lidnankundan — 10 486 ristitud. Kaikiš suremb lidnan ristitišt oli vozil 1989 i 2001 — 6 637 eläjad. Vl 2017 kaik 13 768 ristitud elädas lidnankundas, rajonan 6,8%. 8 jumalankodikundad oma tulendoid lidnas.
+Vn 2010 Venäman rahvahanlugemižen mödhe lidnan eläjiden lugu oli 6 119 ristitud, lidnankundan — 10 486 ristitud. Kaikiš suremb lidnan ristitišt oli 6 637 eläjad vozil 1989 i 2001. Vl 2017 kaik 13 768 ristitud elädas lidnankundas, rajonan 6,8%. 8 jumalankodikundad oma tulendoid lidnas.
 == Irdkosketused ==