Venäma

Россия, Российская Федерация
Venäma, Venälaine Federacii

Venäma (venäkelel: Россия, Российская Федерация, oficialine nimi: Venälaine Federacii, lühetud nimi: VF) om valdkund Päivnouzmaižes Evropas da Pohjoižes Azijas. Venäma om Man kaikiš suremb valdkund pindan mödhe — 17 075 400 km². Vodel 2010 Venäläižen federacijan eläjiden lugu oli 141 927 297 eläjäd (9-nz’ sija Mas). Valdkundaline kel’ om venäkel’. 23 federacijan subjektoiš oma mugažo ičeze valdukundaližed keled.

Venäman pälidn om Moskv. Venäläižes Federacijas om 11 lidnad, kudambiden eläjiden lugu om enamb 1 mln eläjid: Moskv, Piter, Novosibirsk, Jekaterinburg, Alanovgorod (Alauz’lidn), Kazan’, Samara, Omsk, Čeläbinsk, Rostov Donal da Ufa.

Venäma om Ühtenzoittud Rahvahiden Organizacijan, Ripmatomiden Valdkundoiden Ühtnendan, Evrazijan Ekonomižen Ühtištusen da toižiden organizacijoiden ühtnii.

Istorii

Vodel 862 sündub päivnouzmslavilaine (Amuižvenälaine) valdkund. Sihe ühtetas äjad päivnouzmslavilaižed heimod. Möhemba, feodaližen rouhusen tagut, se jagase paloihe - ičenaižihe knäz'kundoihe. XIII voz’sadal venälaižed knäz’kundad puttas mongoližiden hanoiden tobmusen alle. Vodel 1380 venälaine knäz’ Donan Dmitri (Dmitri Donskoi) vägestab Mamai-hanan voinväged Kulikovo-toras.

XVI voz’sadal zavodib lujetas Moskvan knäz'kund (möhemba - valdkund), sihe ühtetas susedknäz'kundad. Muga sündub ühthine keskustoittud valdkund. Carin Ivanan IV (Grazijan) aigan Venälaine valdkund jalos levitab ičeze röunad. Se anastab Kazanin da Astrahanin hankundad. XVII voz’sadal, jäl’ges Ivanan IV surmad, zavodiše Torokaig. Venämaha tuldas pol’šanmaižed voinväged. Vodel 1612 venälaine ratnikišt, kudamban ezinenas oma Minin da Požarski, vägestadas pol'šalaižid. Vodel 1613 valitadas uz’ car’, kudambaks tegese Romanov Mihail. Romanoviden dinastii ohjastab Venämad vodelesai 1917.

XVIII voz'sadan augotišes car' Petr I zavodib ičeze masštabižed reformad i tegeb Venäman imperijaks. Pohjoižvoinan (1700 - 1721) jäl'ghe Venälaine imperii sab maid Baltijanmeren randoil. Vodel 1812 zavodiše voin ("Tatanmaine voin") Napoleonižen Francijanke. Venälaižed voinväged vägestadas neciš voinas evropalaižiden ühtnenuziden valdkundoiden abunke. Vodel 1861 om tühjästadud maorjanoiktuz. XIX voz'sadan lop harakterizuiše tegimišton da radajiden lugun kazvol.

Vozil 1905 - 1907 oli ezmäine venäläine revolücii. Vodel 1914 Venäläine imperii, Antantan ühtnijan oldes, tuleb Ezmäižhe mail’manvoinha. 1917 voden uhokul zavodiše revolücii ("Uhokun revolücii"), kudamb tühjästab monarhijad i tegeb Venäman tazovaldkundaks. Pordaigaine ohjastuz tedotab voinan jatkmižes, no sügüzel tobmut anastadas bol’ševikad Lenin ezinenas. Vozil 1918 - 1922 — Rahvahanikoiden soda, kudambas vägestadas bol’ševikad. Vodel 1922 tedotadas NSTÜ:n sädandas.

Vozil 1941 — 1945 — Venäman ühtnemine Toižhe mail’manvoinha ("Surhe Tatanman voinha") Germanijad vaste.

1991 — Nevondkundaližen Ühtnendan (NSTÜ:n) jagund i Venäman lähtend sišpäi.

Geografižed andmused

Vasügan jogi

Venäma sijadase Pohjoižes mapoliškos, Evrazii-kontinentan pohjoižel. Ümbri 14 procentas Venäman territorijad sijadase pohjoižen polärižen pirdan taga, igähižen rougan zonas.

Venälaine Federacii om Tünen, Antlantižen (Baltijan, Must- da Azovan mered), Jävaldmeriden da Kaspijan meren randoil, sen merirandad oma kaikiš pidembad Man toižihe valdkundoihe rindataden (37 653 km). Venämal oma mavaldkundröunad Norvegijanke, Suomenmanke, Estinmanke, Latvijanke, Litvanmanke, Pol’šanmanke, Vaugedvenämanke, Ukrainanke, Abhazijanke, Gruzijanke, Suviosetijanke, Azerbaidžananke, Kazahstananke, Mongolijanke, Kitajanke da Korejan Rahvahaližen Demokratižen Tazovaldkundanke; vezivaldkundröunad Amerikan Ühtenzoittud Valdkundoidenke (Štatoidenke) da Japonijanke.

Venäman agjahižed čokkoimed kontinental: agjahine pohjoine punkt — Čelüskinan nem’ Krasnojarskan randas; agjahine suvipunkt — Bazardüzünmägi Dagestanan tazovaldkundas; agjahine päivlaskmpol'ne punkt — Dežnövan nem’ Čukotkan avtonomižes ümbrik; agjahine päivnouzmpol’ne punkt — Baltijan letejono Kaliningradan agjas. Keskuzpunkt — Vivijärv Krasnojarskan randas.

Venämas om enamb 120 tuh jogid da ümbri 2 mln järvid. Kaikiš pidembad joged oma Amur, Lenanjogi, Kamanjogi, Jenisei, Irtiš, Ob’, Volg; kaikiš surembad järved — Kaspijan meri, Baikal, Ladogjärv da Änine.

Administrativiž-territorialine jagand

83 regionad mülüdas Venäläižhe federacijaha:

• 21 tazovaldkundad
• 46 agjad
• 9 randad
• 4 ümbrikad
• 2 federativižen alištusen lidnad
• 1 avtonomine agj

Eläjad

RosStat:an andmusiden mödhe, 2010 vodel Venäläižen federacijan eläjiden lugu oli 141 927 297 eläjäd. Venäma om ühesandel sijal ristituiden lugun mödhe toižihe valdkundoihe rindataden.

Venämän eläjiden enambuz (2/3) eläb valdkundan Evroppalas, toižed (1/3) — Uralan taga.

79% Venäman eläjid — venälaižed, 3,9% — tatarad, 2% — ukrainalaižed, 1,2% — baškirad, 1,1% — čuvašad. Venäma om äirahvahaline valdkund, kus elädas äjiden rahvahiden ezitajid.

Politine sistem

1993 voden konstitucijan mödhe Venälaine Federacii om demokratine federativine valdkund tazovaldkundaližen ohjanduzmahtusenke.

Valdkundan pämez’

Venäman pämez’ om prezident, kudambad eläjäd valitas videks vodeks.

Venäman Prezidentoiden nimikirjutez:

• Boris Nikolajevič Jel’cin (1991 — 1999)
• Vladimir Vladimirovič Putin (2000 — 2008). 2008 vodespäi hän om päministr (ohjastusen ezimez').
• Dmitri Anatol’jevič Medvedev (2008 — 2012)

Käskusenandai tobmuz

Käskusenandajan tobmusen ülembaine aluskund om kaks’kodine parlament (Federaline suim): alahaine kodi (palat) — Valdkundaline Dum da ülähäine kodi (palat) — Federacijan nevondkund.

Elohopanii tobmuz

Elohopanijan tobmusen ülembaine aluskund om Venälaižen federacijan ohjastuz, kudamban ezimest paneb radnikusele prezident. Ezimehen kandidaturan vahvištoitab Valdkundaline Dum.

Irdkosketused

• Venäläižen federacijan prezidentan sait (venäkelel)
• Valdkundaližen Duman sait (venäkelel)
• Venäläižen Federacijan federaližiden valkundaližiden aluskundoidan server (venäkelel)

ak:Russia