Ris: Erod versijoiden keskes
pEi ole vajehtusen ühthevedoid |
+ punktad |
||
| Rivi 20: | Rivi 20: | ||
'''Ris''' ({{lang-la|Oryza}}) om üks'voččiden i äivoččiden [[heinäsižed kazmused|heinäsižiden]] kazmusiden heim. Kogoneb 18 erikospäi. Mülütadas [[Tähkheinäd|Tähkheiniden]] sugukundha. |
'''Ris''' ({{lang-la|Oryza}}) om üks'voččiden i äivoččiden [[heinäsižed kazmused|heinäsižiden]] kazmusiden heim. Kogoneb 18 erikospäi. Mülütadas [[Tähkheinäd|Tähkheiniden]] sugukundha. |
||
== Etimologii == |
|||
Heimon latinine ''oryza''-nimituz sündui [[amuižgrekan kel'|amuižgrekan]] ὄρυζα ''orisa''-sanaspäi, se libui [[sanskrit]]an ''vrihi''-sanaspäi. |
Heimon latinine ''oryza''-nimituz sündui [[amuižgrekan kel'|amuižgrekan]] ὄρυζα ''orisa''-sanaspäi, se libui [[sanskrit]]an ''vrihi''-sanaspäi. |
||
== Kazvatand == |
|||
Kul'tivirudas risad läz 9 tuhad vozid Päivnouzmaižes Azijas i 2..3 tuhad vozid Afrikan [[Niger (jogi)|Niger]]-jogen randoil. Planetan ristitišton enamba pol't sötlese risal, sidä kesken nened järedad valdkundad: [[Kitai]], [[Indii]], [[Indonezii]], [[Bangladeš]], [[Vjetnam]]. Maižanduseline ''[[Oryza sativa]]''-erik om heimon tipine. |
Kul'tivirudas risad läz 9 tuhad vozid Päivnouzmaižes Azijas i 2..3 tuhad vozid Afrikan [[Niger (jogi)|Niger]]-jogen randoil. Planetan ristitišton enamba pol't sötlese risal, sidä kesken nened järedad valdkundad: [[Kitai]], [[Indii]], [[Indonezii]], [[Bangladeš]], [[Vjetnam]]. Maižanduseline ''[[Oryza sativa]]''-erik om heimon tipine. |
||
Ris küzub kazvatamižen arvoimižid, voib pölištuda halaspäi. Sokazmuz, navedib [[vezi|vet]] lujas, ištutadas taimnid ani vedhe, i muga kazvab, tarkoikti lapakoiktal pöudol. Semned idüdas +10..+12 C° lämudel. Kuivatas pöudod vaiše obrädindan aigale. |
Ris küzub kazvatamižen arvoimižid, voib pölištuda halaspäi. Sokazmuz, navedib [[vezi|vet]] lujas, ištutadas taimnid ani vedhe, i muga kazvab, tarkoikti lapakoiktal pöudol. Semned idüdas +10..+12 C° lämudel. Kuivatas pöudod vaiše obrädindan aigale. |
||
== Kävutand == |
|||
Kävutadas [[ris (vill')|risan villäd]] surmäks i jauhoks sömhä, ottas jättud seikhid ol'geks. |
Kävutadas [[ris (vill')|risan villäd]] surmäks i jauhoks sömhä, ottas jättud seikhid ol'geks. |
||
Vajehtuz 16. Tal’vku 2020, kell 10:47
| Ris | ||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 Risan Oryza sativa-erik | ||||||||||||
| Tedoklassifikacii | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Latinankel'ne nimi | ||||||||||||
| Orýza L., 1753 | ||||||||||||
| Areal | ||||||||||||
 | ||||||||||||
|
Ris (latin.: Oryza) om üks'voččiden i äivoččiden heinäsižiden kazmusiden heim. Kogoneb 18 erikospäi. Mülütadas Tähkheiniden sugukundha.
Etimologii
Heimon latinine oryza-nimituz sündui amuižgrekan ὄρυζα orisa-sanaspäi, se libui sanskritan vrihi-sanaspäi.
Kazvatand
Kul'tivirudas risad läz 9 tuhad vozid Päivnouzmaižes Azijas i 2..3 tuhad vozid Afrikan Niger-jogen randoil. Planetan ristitišton enamba pol't sötlese risal, sidä kesken nened järedad valdkundad: Kitai, Indii, Indonezii, Bangladeš, Vjetnam. Maižanduseline Oryza sativa-erik om heimon tipine.
Ris küzub kazvatamižen arvoimižid, voib pölištuda halaspäi. Sokazmuz, navedib vet lujas, ištutadas taimnid ani vedhe, i muga kazvab, tarkoikti lapakoiktal pöudol. Semned idüdas +10..+12 C° lämudel. Kuivatas pöudod vaiše obrädindan aigale.
Kävutand
Kävutadas risan villäd surmäks i jauhoks sömhä, ottas jättud seikhid ol'geks.
Homaičendad
|
Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe. |