Kirj: Erod versijoiden keskes
+ |
+ |
||
| Rivi 6: | Rivi 6: | ||
Om eriližed-ki, '''[[elektrokirjad]]''' (elektronižed kirjad); nened ladimed ahtištadas hilläšti [[bumag]]analogoid i vl 2013 ottiba kirjoiden torgusen koumandest lugumäran mödhe. |
Om eriližed-ki, '''[[elektrokirjad]]''' (elektronižed kirjad); nened ladimed ahtištadas hilläšti [[bumag]]analogoid i vl 2013 ottiba kirjoiden torgusen koumandest lugumäran mödhe. |
||
Vl 2010 kaik oli läz 130 millionad kirjoiden nimitusid mail'mas. |
|||
== Kirjan istorii == |
== Kirjan istorii == |
||
Grekalaižed tedotihe kirjantorgovanoiš («bibliopol:ad») 5. voz'sadaspäi EME (oz., [[Ksenofont]]). Torguind kirjoil oli järgeline Amuižes Rimas, kirjutihe i möihe kirjoid eriližiš radhonusiš. Lühüdoiden kirjoiden sädandan mahtuz oli štampuind. |
Grekalaižed tedotihe kirjantorgovanoiš («bibliopol:ad») 5. voz'sadaspäi EME (oz., [[Ksenofont]]). Torguind kirjoil oli järgeline Amuižes Rimas, kirjutihe i möihe kirjoid eriližiš radhonusiš. Lühüdoiden kirjoiden sädandan mahtuz oli štampuind. |
||
[[Ksilografii]] mainitase Päivnouzmman maiš (Korei) 8. voz'sadaspäi, Evropas — 14. voz'sadaspäi. [[Iohann Gutenberg]] tegi melel painmižpuid 15. voz'sadal, i siš aigaspäi kirjad kändihe odvemba, no todesižikš bumagfabrikoiden sauvondan jäl'ghe. |
[[Ksilografii]] mainitase Päivnouzmman maiš (Korei) 8. voz'sadaspäi, Evropas — 14. voz'sadaspäi. [[Iohann Gutenberg]] tegi melel painmižpuid 15. voz'sadal, i siš aigaspäi kirjad kändihe odvemba, no todesižikš bumagfabrikoiden sauvondan jäl'ghe. Sihe kacmata, kirjad küzudas tarkoiktust kävutamižes, kuti kaiken-ki oli. |
||
== Homaičendad == |
== Homaičendad == |
||
Vajehtuz 12. Semendku 2021, kell 16:22
Kirj om üks' painmižprodukcijan toižendoišpäi.
Kirj om perioditoi pästand, kudamb kogoneb ombletud vai klejatud bumaglehtpolišpäi, paindud vai kirjutadud kädel tekstanke da/vai kuvidenke. Hal'g (no ei kaikušti) om 48 vai enamb lehtpol't i kova kirjankor'. Ombeltud kirj om vahvemba i kogoneb 16- vai 32-lehtpol'žiš lehtikoišpäi.
Om eriližed-ki, elektrokirjad (elektronižed kirjad); nened ladimed ahtištadas hilläšti bumaganalogoid i vl 2013 ottiba kirjoiden torgusen koumandest lugumäran mödhe.
Vl 2010 kaik oli läz 130 millionad kirjoiden nimitusid mail'mas.
Kirjan istorii
Grekalaižed tedotihe kirjantorgovanoiš («bibliopol:ad») 5. voz'sadaspäi EME (oz., Ksenofont). Torguind kirjoil oli järgeline Amuižes Rimas, kirjutihe i möihe kirjoid eriližiš radhonusiš. Lühüdoiden kirjoiden sädandan mahtuz oli štampuind.
Ksilografii mainitase Päivnouzmman maiš (Korei) 8. voz'sadaspäi, Evropas — 14. voz'sadaspäi. Iohann Gutenberg tegi melel painmižpuid 15. voz'sadal, i siš aigaspäi kirjad kändihe odvemba, no todesižikš bumagfabrikoiden sauvondan jäl'ghe. Sihe kacmata, kirjad küzudas tarkoiktust kävutamižes, kuti kaiken-ki oli.
Homaičendad
 |
Kirj Vikiaitas |
|
Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe. |