Kel'ce: Erod versijoiden keskes

Kel'ce
Kielce
Lidnanznam;	Flag;
Valdkund	Pol'šanma
Eläjiden lugu (2016)	197,724 ristitud
Pind	109,45 km²
Pämez'	Bogdan Venta; (kül'mku 2018—)
Telefonkod	+48−41
Aigvö	tal'vel UTC+1,; kezal UTC+2

Sirvi ajalugu interaktiivselt

← Vanhemb vajehtuz Udemb vajehtuz→

Südäimišt om heittud Ližatud südäimišt

VisuaalneVikitekst

Pandud

Vajehtuz 18. Semendku 2021, kell 16:23

Kel'ce (pol'š.: Kielce [ˈkʲɛlt͡sɛ], Venäman imperijas venän nimituz oli Kel'ci) om lidn Pol'šanman keskuzpalan suves. Se om Sventokšistan sodaveikundan pälidn, vozil 1919−1998 oli Kel'cen sodaveikundan keskuseks.

Istorii

Eländpunkt oli olmas kel'tižiden heimoiden aigaspäi völ. Nügüdläižen eländpunktan aluz om pandud 12. voz'sadan augotišespäi, se sai lidnan oiktusid vl 1295. Löutihe kivendoiden varoid lidnanno 15. voz'sadal (raud, vas'k, tin), mugažo om mramoran i mouckiven löudmižsijid, i Kel'ce šingotihe metallurgijal voz'sadoiš läbi.

Kel'cen ižandusen nügüdläine päsarak om mašinansauvomine (pörutüged, pnevmatik, likutimed, pompad, kalindtohused). Lidnan openduzaluzkundoiden keskes päižed oma Kel'cen tehnologine universitet, Sventokšistan akademii, Kommercijan üläškol, Ekonomikan i ohjandusen üläškol.

Geografijan andmused

Lidn sijadase Sventokšistan mägiden pohjanno, seižub Silnic-jogen randoil (pol'š.: Silnica 17 km pitte). Matkad Varšavhasai om 170 km pohjoižhe.

Kaikiš suremb lidnan ristitišt oli 215 tuhad eläjid vl 1991.

Irdkosketused

Lidnan oficialine sait (um.kielce.pl). (pol'š.) (angl.)

Kel'ce Vikiaitas

	Pol'šanman sodaveikundad da niiden administrativižed keskused
	Alakarpatan (Žešuv) \| Alaläšan (Belostok) \| Alasilezijan (Vroclav) \| Kujavijan da Pomorjen (Bidgošč, Torun') \| Lodzin (Lodz') \| Lüblinan (Lüblin) \| Lübušan (Gožuv-Vel'kopol'ski, Zelöna Gur) \| Mazovijan (Varšav) \| Opolen (Opole) \| Penen Pol'šanman (Krakov) \| Pomorjen (Gdan'sk) \| Päivlaskmpol'žen Pomorjen (Ščecin) \| Silezijan (Katovice) \| Suren Pol'šanman (Poznan') \| Sventokšistan (Kel'ce) \| Varminiž-Mazuran (Ol'štin)

Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.

@@ Rivi 18: / Rivi 18: @@
 == Istorii ==
-Eländpunkt oli olmas kel'tižiden heimoiden aigaspäi völ. Nügüdläižen eländpunktan aluz om pandud 12. voz'sadan augotišespäi, se sai lidnan oiktusid vl 1295. Löutihe kivendon varoid lidnanno 15. voz'sadal, i Kel'ce šingotihe metallurgijal.
+Eländpunkt oli olmas kel'tižiden heimoiden aigaspäi völ. Nügüdläižen eländpunktan aluz om pandud 12. voz'sadan augotišespäi, se sai lidnan oiktusid vl 1295. Löutihe kivendoiden varoid lidnanno 15. voz'sadal (raud, vas'k, tin), mugažo om mramoran i mouckiven löudmižsijid, i Kel'ce šingotihe metallurgijal voz'sadoiš läbi.
-Päižed lidnan openduzaluzkundoiden keskes oma Kel'cen tehnologine universitet, Sventokšistan akademii, Kommercijan üläškol, Ekonomikan i ohjandusen üläškol.
+Kel'cen ižandusen nügüdläine päsarak om mašinansauvomine ([[pörutügi|pörutüged]], pnevmatik, likutimed, pompad, kalindtohused). Lidnan openduzaluzkundoiden keskes päižed oma Kel'cen tehnologine universitet, Sventokšistan akademii, Kommercijan üläškol, Ekonomikan i ohjandusen üläškol.
 == Geografijan andmused ==
-Lidn sijadase Sventokšistan mägiden pohjanno, seižub Silnic-jogen randoil. Matkad [[Varšav]]hasai om 170 km pohjoižhe.
+Lidn sijadase Sventokšistan mägiden pohjanno, seižub Silnic-jogen randoil ({{lang-pl|Silnica}} 17 km pitte). Matkad [[Varšav]]hasai om 170 km pohjoižhe.
 Kaikiš suremb lidnan ristitišt oli 215 tuhad eläjid vl 1991.