Saharan rahvahatoi ma: Erod versijoiden keskes
pEi ole vajehtusen ühthevedoid |
|||
| Rivi 23: | Rivi 23: | ||
Saharas om äi ojandehid. Manalaižed järved rahvahatoman man pohjoižes venuba meren pindan ülemba (Livijas — 500 m), ka vezi niišpäi kävutase Keskmeren randpolen territorijoiden irrigacijan da jomižen täht. |
Saharas om äi ojandehid. Manalaižed järved rahvahatoman man pohjoižes venuba meren pindan ülemba (Livijas — 500 m), ka vezi niišpäi kävutase Keskmeren randpolen territorijoiden irrigacijan da jomižen täht. |
||
Kožui maižandusele klimat oleskeleb Saharas 17 tuhad vot pordal. Jäl'ghine mugoine klimatan pord oli 4 tuhad vot tagaz, se möst sab ičeze maksimumad vl. 15000 meiden erad. |
|||
Nügüd'aigan letked zavodiba tulda oazisoihe hondon ičtazevedandan kazvištho tagut, ka ümbärdajiden valdkundoiden ohjastused käskeba ištutada sauptajid puiden jonoid. |
|||
== Homaičendad == |
== Homaičendad == |
||
Vajehtuz 21. Kezaku 2014, kell 15:21
Sil sanal voib olda toižid znamoičendoid; miše nähta niid, tulgat tänna.
Saharan rahvahatoi ma, vai Sahar (arab.: صحراء; franc.: Sahara) om kaikiš suremb letkesine rahvahatoi ma mail'mas da koumanz' surudel rahvahatoi ma (Antarktidan da Arktikan jäl'ghe) mail'mas, sijadase Pohjoižafrikal. Se levigandeb 4800 km päivlaskmaspäi päivnouzmha da 800 — 1200 km pohjoižespäi suvehe. Pind — 8,6 mln. km²[1] (läz 30% Afrikan pindad), vai 9,1 mln. km² (WWF[2]). Sahar päivlaskmas randičeb Atlantižen valdmerenke, pohjoižes om röunoiš Atlas-mägidenke da Keskmerenke, a päivnouzmas — Rusttan merenke. Rahvahatoman man suviröun märičese amuižiden vähälikujiden letkesižiden düniden zonal (16° p.l.). Sahel'-region om necen zonan suvehe, sen regionan jäl'ghe Sudanan savann sijadase[1].
Sahar otab paloikš enamba mi 10 valdkundoiden territorijad — Alžir, Tunis, Livii da Egipt pohjoižes; Marok da Mavritanii päivlaskmas; Mali, Niger, Čad da Pohjoižsudan suves. Ristitud kaikenaigašti eläba vaiše oazisoiš, Nil- da Niger-jogiden alangištoiš.
Letkesiž-kivesine tip dominiruib neciš rahvahatomas mas.
Saharan regionad: Tenere, Sur' Päivnouzmaine Erg, Sur' Päivlaskmaine Erg, Tanezruft, Hamad El' Hamr, Erg Igidi, Erg Šeš, mugažo Talak, Aravijan (Egiptal), Alžiran, Livijan da Nubijan rahvahatomad mad.
Rahvahatoman man südäimine ristitišt om vaiše 2,5 mln. ristitud.
Etimologii
«Sahar»-nimi johtutase meiden eran I voz'sadaspäi.[3]. Se om sündnu arabižes «صَحراء» (ṣaḥrāʾ)-sanaspäi, kudamb znamoičeb «rahvahatoi ma», da sen äilugun «ṣaḥārāʾ»-sanaspäi. Sen ühtes om kosketuz «aṣḥar»-adjektivanke, «rahvahatoman man, rusttan polhe mujun» znamoičendanke.
Erasiden regioniden nimed oma berberan augotižlibundanke[1]: Tanezruft (Alžiran ehtbokas), Tenere (Nigeran keskuses).
Geografii da klimat
Sahar tegihe rahvahatomaks maks 5 mln. vot tagaze.
Saharas om äi ojandehid. Manalaižed järved rahvahatoman man pohjoižes venuba meren pindan ülemba (Livijas — 500 m), ka vezi niišpäi kävutase Keskmeren randpolen territorijoiden irrigacijan da jomižen täht.
Kožui maižandusele klimat oleskeleb Saharas 17 tuhad vot pordal. Jäl'ghine mugoine klimatan pord oli 4 tuhad vot tagaz, se möst sab ičeze maksimumad vl. 15000 meiden erad.
Nügüd'aigan letked zavodiba tulda oazisoihe hondon ičtazevedandan kazvištho tagut, ka ümbärdajiden valdkundoiden ohjastused käskeba ištutada sauptajid puiden jonoid.
Homaičendad
|
Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe. |