Molibden: Erod versijoiden keskes
Südäimišt om heittud Ližatud südäimišt
pEi ole vajehtusen ühthevedoid |
+ |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Fail:Molybdenum crystaline fragment and 1cm3 cube.jpg|thumb|left|250px|Molibdenan kristalline |
[[Fail:Molybdenum crystaline fragment and 1cm3 cube.jpg|thumb|left|250px|Molibdenan kristalline palaine ühten kubižen santimetran kohtha.]] |
||
{{Himine element|42|Molibden|Mo|95,95|Metall|2|8|18|13|1|0|0|}} |
{{Himine element|42|Molibden|Mo|95,95|Metall|2|8|18|13|1|0|0|}} |
||
'''Molibden''' (''Mo'') om 42nz' himine element [[Himižiden elementoiden periodine tablut|himižiden elementoiden periodižes tabludes]]. Sen sijaduz om kudenden gruppan laptalagruppas, tabluden videndes periodas |
'''Molibden''' (''Mo'' - ''molybdaenum'' latinan kelel) om 42nz' himine element [[Himižiden elementoiden periodine tablut|himižiden elementoiden periodižes tabludes]]. Sen sijaduz om kudenden gruppan laptalagruppas, tabluden videndes periodas. |
||
Puhtast molibdenad sai ezmäižen kerdan vl 1817 ročilaine himik J. Bercelius. |
Element om harv londuses, sidä ei voi löuta joudjas olendas. Puhtast molibdenad sai ezmäižen kerdan vl 1817 ročilaine himik J. Bercelius. |
||
== Fizižed ičendad == |
|||
Molibden om hoštai hahkvauvaz [[metall|päličmänendmetall]]. |
|||
Atommass — 95,95. Ninevuz (normaližiš arvoimižiš) — 10,22 g/sm³. Suladandlämuz — 2890 K. Kehundlämuz — 4885 K. |
Atommass — 95,95. Ninevuz (normaližiš arvoimižiš) — 10,22 g/sm³. Suladandlämuz — 2890 K. Kehundlämuz — 4885 K. |
||
| ⚫ | |||
== Irdkosketused == |
|||
{{Commons|Molybdenum}} |
|||
* [http://www.webelements.com/webelements/elements/text/Mo/key.html Molibden Webelements.com-saital.] {{ref-en}} |
|||
* [http://n-t.ru/ri/ps/pb042.htm Kirjutuz molibdenas Himižiden elementoiden populärižes kirjištos.] {{ref-ru}} |
|||
| ⚫ | |||
[[Kategorii:Himižed elementad kirjamišton mödhe]] |
[[Kategorii:Himižed elementad kirjamišton mödhe]] |
||
Vajehtuz 9. Tal’vku 2016, kell 20:32
| 42 |
0
0 1 13 18 8 2 |
| Mo 95,95 |
|
| Molibden |
Molibden (Mo - molybdaenum latinan kelel) om 42nz' himine element himižiden elementoiden periodižes tabludes. Sen sijaduz om kudenden gruppan laptalagruppas, tabluden videndes periodas.
Element om harv londuses, sidä ei voi löuta joudjas olendas. Puhtast molibdenad sai ezmäižen kerdan vl 1817 ročilaine himik J. Bercelius.
Fizižed ičendad
Molibden om hoštai hahkvauvaz päličmänendmetall.
Atommass — 95,95. Ninevuz (normaližiš arvoimižiš) — 10,22 g/sm³. Suladandlämuz — 2890 K. Kehundlämuz — 4885 K.
Irdkosketused
 |
Molibden Vikiaitas |
- Molibden Webelements.com-saital. (angl.)
- Kirjutuz molibdenas Himižiden elementoiden populärižes kirjištos. (ven.)
|
Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe. |