Pohjoižnaba
2. Magnitine Pohjoižnaba
3. Geomagnitine Pohjoižnaba
4. Sättumatomuden Pohjoižnaba
Pohjoižnaba vai Geografine Pohjoižnaba om Man kaikiš pohjoižemb čokkoim sen Pohjoižes mapoliškos.
Geografijan andmused[vajehta | vajehtada tekst]
Pohjoižnaba sijadase Jävaldmeren keskuzpalas, 0..3 m valdmeren tazopindal päl (jän sanktuz vajehtub). Geografižed koordinatad oma 90°00′00″ pohjoišt levedust. Valdmeren süvüz om 4261 metrad.
Planetan virtualine punondvärtmuz läbitab naban. Suvinaba om vastal'ne diametraližikš sille. Om vaiše suvine čuraduz Pohjoižnabaspäi. Naba ei mülü aigvöihe. Polärine päiv da polärine ö vedadas läz pol'vot kaikutte.
Lähembaine eländpunkt om Alert-žilo Nunavut-agjas (Kanad) 817 kilometras.
Klimat[vajehta | vajehtada tekst]
Klimat om arktine. Tal'vel keskmäine lämuz om −40 C°, kezal 0 C°. Kaikiš korktemb fiksiruidud lämuz om +5 C°. Paneb sadegid 100..250 mm vodes. Evropad vaste jälautikod dreifuidas Grenlandan randpolennoks.
Rahvahidenkeskeine status[vajehta | vajehtada tekst]
Pohjoižnaban akvatorii ei mülü nimiččehe valdkundha, se om ÜRO:n International Seabed Authority-agentusen ohjandusen al.
Avaidusen istorii i tedoidused[vajehta | vajehtada tekst]
Naprihe sadas Pohjoižnabhasai, sikš miše 17. voz'sadal eciškanzihe lühüdad torguindted Evropaspäi Kitaiha. Anglijalaine Genri Gudzon-merimatkadai tegi ezmäižen naprindan vl 1607, no saihe vaiše vähäižen pohjoižemb Špicbergenad. Vn 1948 23. päiväl sulakud nevondkundaližen «Pohjoine-2»-ekspedicijan ühtnijad saisoiš Pohjoižnabahasai ezmäižen kerdan mail'mas, hö tegihe ištutandad lendimil.
Vn 2007 2. päiväl elokud Venäman kaks' pilotiruidud «Mir»-apparatad tedoižiba ezmäižen kerdan Pohjoižnaban mapindan biologijad da gruntad, painuz pohjanno om 430 atmosferad. Kaik kuz' ristitud oliba apparatoiš: nell' Venäman rahvahanikad, mugažo Ročinman i Avstralijan rahvahanikad üksin.
Homaičendad[vajehta | vajehtada tekst]
Irdkosketused[vajehta | vajehtada tekst]
 |
Pohjoižnaba Vikiaitas |