Tal'vsoda

Tal'vsoda, vai Nevondkundaliž-suomenmalaine soda (suom.: Talvisota, ven.: Советско-финляндская война (1939−1940)) oli soda NSTÜ:n i Suomenman keskes vn 1939 kül'mkun 30. päiväspäi vn 1940 keväz'kun 12. päivhäsai.

Vidates varuitomuden süihe Leningradan täht, kudamb sijazihe läz Suomenman röunad, nevondkundaline valdmehišt tegi erasid-se taričendoid voziden 1938 da 1939 aigan siš, miše Suomenma andaiži röunanverižid territorijoid (Karjalan kagluz, sared Suomen lahtes, Petsamon agjan pala) vastha Karjalan maid, kudambad oliba kaht kerdad enamba mi pakitud tahoid, hot' ned oliba-ki ottud kävutamižhe da sodunuded. Suomenma pučihe niiš taričendoišpäi. Vn 1939 26. päiväl kül'mkud NSTÜ:n ohjastuz oigenzi protestan notad Suomenman tobmudele artillerijan ambundan tagut, se oli tehtud Suomenman territorijaspäi nevondkundaližen polen tedotusen mödhe. Kül'mkun 30. päiväl NSTÜ zavodi hogahtust Suomenmaha.

Tagama

Ezmäine mail'man soda znamoiči suren valdkundan statusan kadotust Germanijan i Nevondkundaližen Ühtištusen täht. Molembad valdkundad udessündutihe 1930-nzil vozil kuti diktaturad i zavottihe pördutada kadotadud territorijoid. Evropan demokratižed valdkundad Francii i Sur' Britanii oliba välläd politižikš^[1].

Sen jäl'ghe, konz Suomenma i Estinma saiba ripmatomut, Venäma kadoti kaikid mererandaližid lidnusid Suomen lahtel päiči Kronštadtas, se poleni Leningradan kaičendpozicijoid. Muga valdkundröun Suomenman da Nevondkundaližen Ühtištusen keskes mäni Rajajogedme, vaiše koumekümnes kahtes kilometras lidnaspäi. Suomenman anastamine andaiži Nevondkundaližele Ühtištusele severzid-se hüvüzid: se voiži panda grazindan alle Saksanman raudkivendon elontärktad importad Ročinman pohjoižespäi, kontroliruida Baltijan mert, sada tegimištod da kivendon varoid Suomenmaspäi^[2].

Teravas tobmuden tulendan jäl'ghe Saksanman Adol'f Hitler-pämez' zavodi sistematišt radod demontiruimha sätud mail'man järgendusen täht Versalin kožundaktad. Vn 1935 sulakus Saksanma pučihe kožundkirjutesenke pandud röunadusišpäi sen sodavägiden täht, tedoti ühthižen sodavendan i okkupirui Reinan agjad vn 1936 sulakus. Nece vei sihe azjaha, miše ičeze grazijas paginas vn 1936 kül'mkus NÜKP:n Keskuzkomitetan Politbüron ühtnik da NÜKP:n Leningradan rajonkomitetan Andrei Ždanov-sekretar' rindati Leningradad iknanke, kudamb nägub päivlaskmha, kudamban taga kaik lujemba kului «živatanrev i fašizman hambhiden kirskutand». Ždanovan pagin oli varutuseks Nevondkundaližen Ühtištusen päivlaskmaižile susedoile siš, miše päivnouzmaine ülävaldkund vaumičese sodaks, ei anda Suomen da Baltijan maihe mugošt ülendust, kut neitraližuz^[3].

Mainilan incident

Mainilan incident tegihe sodan oficialižeks süks. Vn 1939 kül'mkun 26. päiväl nevondkundaline valdkundmehišt pakiči Suomen ohjastust oficialiženke notanke, siš oli sanudud: «26. kül'mkud, 15 časud 45 minutad, meiden sodaväged, kudambad oliba Karjalan kaglhal läz Suomenman röunad, läz Mainil-küläd, oliba alištadud amblusele äkkiližikš Suomenman territorijaspäi artillerijan lämoil. Kaik oli tehtud seičeme oružjan ambundad, sen tagut koume rivimest i üks' noremb komandir oliba riktud, seičeme rivimest i kaks' käskabunikad oliba satatadud. Nevondkundaližed sodaväged, kudambil kova käsk oli ei anttas provokacijale, pučihe vastusespäi.». Not oli tehtud venos virkehes i tarbhaiči Suomenman sodavägiden vendad 20..25 kilometraks röunaspäi päzutamha incidentoiden toštandad. Sil aigal suomalaižed röunanvarjoičijad rigehtiba tehta incidentan tedištandad, sidä enamba, miše röunanvarjoičijad oliba amblusen todištajin. Suomalaižed sanuiba vastusel notal, miše ambluz oli fiksiruidud suomalaižil počtoil, ambundad oliba tehtud nevondkundaližes polespäi, suomalaižiden kaclendoiden da arvoimižiden mödhe läz pol'tošt..kaks' kilometrad suvipäivnouzmha ambundoiden lanktendan sijaspäi, miše röunmal suomalaižil oma vaiše röunanvarjoičijad i ei ole azegid, sidä enamba edahaižid, no miše Hel'sinki om vaumiž zavottä pagižmižid vägiden kesknäižes vemižes da augotada incidentan ühthišt tedištandad. NSTÜ:n vastusen notas oli sanudud: «Suomenman valdmehišton kel'dandad suomalaižiden sodavägiden käredan artillerijan amblusen faktale, kudamb toi ičezenke žertvoid, ei voi sel'genzoitta toižin, kut tahtol veda vigaha kundaližen mel'pidon da nagrda ambundan žertvoid. <...> Suomenman ohjastusen kel'dand vedada väged, kudambad tegiba nevondkundaližiden sodavägiden pahantegijad amblust, i pakičuz Suomenman i Nevondkundaližen Ühtištusen sodavägiden ühtenaigaižen vendan polhe, kudambad lähttas formaližikš poliden tazooiktusen principaspäi, ozutaba Suomenman ohjastusen vihantahtošt tahtod pidada Leningradad varus. NSTÜ tedoti ičeze lähtendas Paktaspäi hogahtusetomudes Suomenmanke, motivirui sil, miše Suomenman sodavägiden koncentracii läz Leningradad sädab grazindad lidnale i om paktan murenduseks.

N.S. Hruščov sanui, miše möhäsügüzel (znamoičendan mödhe se oli 26. kül'mkud) hän longiči Stalinan fateras ühtes Molotovanke da Kuusinenanke. Jäl'gmäižiden keskes pagištihe jo tehtud pätandan todenzoituses — Suomenman ul'timatuman ezitamižes; sil-žo aigal Stalin sanui, miše Kuusinen linneb uden Karjalaiž-Suomen NST:n pämehen «pästtud» suomalaižiden rajoniden ühtenzoitusenke. Stalin oli mugošt mel't, miše jäl'ges, konz Suomenmale ezitadas territorialižid ul'timativižid pakičusid i ku se hül'gäidab niid, pidab zavottä sodantegod, homaites: «tämbäi zavodiše nece azj». Iče Hruščov oli mugošt mel't (ühtes Stalinan melenke, kut hän sanub), miše «täudub sanuda heile (suomalaižile) lujas, a ku ei kulgoi, ka kerdan ampta pul'kanlöjišpäi, i suomalaižed libutaba käded ülähäks, hö hökkähtuiba». Kaičendan varapämehen G.I. Kulik-maršal (artillerist) oli oigetud Leningradha edelpäi organizuimha provokacijad. Hruščov, Molotov da Kuusinen pit'kha ištuiba Stalinanno varastades suomalaižiden vastust; kaik oliba varmdad, miše Suomenma pöl'gästub da hökkähtab nevondkundaližihe arvoimižihe.

Neniden aigtegoiden polhe Mannerheim kirjuti möhemba:

... I naku provokacii, kudambad minä varastin redukun keskespäi, tuli eloho. Konz minä iče olin 26. redukud Karjalan kaglhal, Nennonen-jenaral vahvištoiti minei, miše artillerii om vedadud kogonaz varmitesiden jonon taga, kuspäi ni üks' batarei ei voi tehta ambundad röunan taga <...> Meile ei tarbiž pit'kha varastada Molotovan sanoiden todenzoitust, kudambad oliba sanutud Moskvan paginoil: «Vestid paginoihe nügüd' tuleb saldatoiden jono». Kül'mkun 26. päiväl Nevondkundaline Ühtištuz tegi provokacijan, kudamb nimitase nügüd' «Laskmused Mainilaha». Voziden 1941−1944 sodan aigan ottud plenha venälaižed kuvaziba tarkašti, kut oli organizuidud čambotamatoi provokacii .. — K. G. Mannerheim.

Homaičendad

↑ Meinander 2006: lpp. 175–181. (Eräiden sotahistorioitsijoiden mielestä ajanjakso 1919–1938 oli vain poikkeuksellisen pitkä aselepo Euroopassa)
↑ Leskinen & Juutilainen 1999: lpp. 13–46. (Turtola).
↑ Tarkka & Tiitta 1987: lp. 103.

Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.

[1] Meinander 2006: lpp. 175–181. (Eräiden sotahistorioitsijoiden mielestä ajanjakso 1919–1938 oli vain poikkeuksellisen pitkä aselepo Euroopassa)

[2] Leskinen & Juutilainen 1999: lpp. 13–46. (Turtola).

[3] Tarkka & Tiitta 1987: lp. 103.

[1]

[2]

[3]