Kilimandžaro

Vikipedii
Hüpähtada: navigacii, Ecind
Kilimandžaron kaikiš korktemb Kibo-mägenpä

Kilimandžaro (suah. Kilimanjaro) om koumepäine mägi Tanzanijan da Kenijan röunal. Se om potencialižikš aktivine vulkan. Mägenpäd oma Tanzanijan territorijas, sen homendezbokas. Afrikan kaikiš korktemb mägi[1] (Kibo-vulkanan Uhuru-mägenpä — 5891,8 m[2]) mülüb Päivnouzmafrikanižhe mägitazangištho, no se om seižui üksnäze mägi todeks.

Kilimandžaro seižub Masai-mägitazangištos, sen keskkorktuz — 900 m meren pindan päl. Eile dokumentiruidud lavan heitandoid Kilimandžaron polhe. Tägälaižiš legendoiš starinoitas, miše vulkanal oli aktivižuz 150 - 200 vot tagaz. Vl. 2003 tedomehed löuziba: sulatadud lav om 400 metrad Kibo-mägenpän krateran pindalpäi. Om-ki varuz, miše vulkan longahtaškandeb, sikš ku longoitesed jo oleškeliba. Se vedab sur't lavan heitandad.

Istorii[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Neniden lumekahiden mägenpäiden ezmäine johtutez oli II voz'sadas meiden erad, mäged znamoičese Ptolemejan geografižel kartal. Kilimandžaron avaidusen dataks lugetas 1848 voz', semendkun 11. päivän, avaidust tegi saksalaine Iohannes Rebman-pastor. Vl. 1889 redukun 5. päivän saksalaine Gans Mejer-matkadai da avstrijalaine Lüdvig Purtšeller hänen ühtes saiba Kibo-mägenpäd ezmäižen kerdan. Vl. 1902-1918 mägel oli Vil'gel'm-kaizeran mägenpä-nimi (saks. Kaizer-Wilhelm-Spitze). Nügüdläine nimi sündui suahili-keles, se ezimeletaden znamoičeb «mägi, kudamb hoštab».

Geografii[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Kilimandžaro-mägi heimoiden kartal

Röun Kenijanke mäneb pohjoižil da päivnouzmaižil pautkil. Kilimandžaro-mägi ülenub kesked tazosavannad, ka se om kaikiš korktemb üks'jäine mägi mail'mas[3][4]. Mägi otab läz 70 x 50 km pindad, vai 388 500 gektarad[5], sijadase 340 km suvehe ekvatoraspäi. Vulkan om läz konusanvuitte, kogoneb koumiš päižiš mägenpäišpäi — sambnužiš vulkanoišpäi: Šir päivlaskmas (3962 m), Kibo (5891,8 m) keskuses da Mavenzi (5149 m) päivnouzmas. Vulkan mülüb täuzin Kilimandžaron rahvahaližhe puištho. Läz 250 penembid konusoid oma neniden koumiden mägenpäiden molembil pautkil «lodeh/longibok»-värtmudel. Indižen valdmeren radpolehesai om 270 km matkad, Dodomahasai (Tanzanijan pälidn) — 380 km orhal ehtbokha, Nairobihesai (Kenijan pälidn) — 200 km matkad lodeheze.

Gidrologii[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Kilimandžaron jäžom om vaiše Kibo-mägenpäl. Vl. 2003 sen pind oli 2 km². Severdan voz'kümnid tagaze lumesine šapuk näguihe lujas hüvin, a nügüd' se kostub heredas. Tedomehiden andmusiden mödhe, kesked 2020-2030 vot jäžomad ei linne, sikš ku äi mecad čaptas. Arni lumi mecan purutusišpäi lankteb mägenpähä.

Transport[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Kilimandžaron rahvahidenkeskeine lendimport sijadase 50 km matkad ehtbokha mägenpälpäi. Vspäi 1971 se radab kaiken regionan hüvüden täht, sen rahvahaližiden puištoiden täht. Kenijan čuraspäi eile infrastrukturad, oma vaiše policijan postad. Libund vastmägehe om lasktud vaiše Tanzanijan čuraspäi.

Al'pinizm[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Mitte taht ristit voib libuda kaikiš korktembale Uhuru-mägenpäle eskai eriližeta vaumičendata, no akklimatizacii tarbhaičese.

Mavenzi-mägenpäle libundan täht kaik-se pidab vastkall'oihe libundan mahtoid lumedme da jädme.

Libundan vastmägehe aigan ristit läbitab läz kaikid klimatižid zonoid, kudambad oma Man pindal, lähembuden ekvatorale tagut.

Homaičendad[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Irdkosketused[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]