Päč

Vikipedii
Hüpähtada: navigacii, Ecind
Päč
Tehnine päč laboratorijas

Päč om ladeh erazvuiččiden sauvusiden lämbitusen täht (pert', kül'bet' i tž.) vai tehnologižen processan täht, kus pidab korktad temperaturad (leibän paštand, keramikan poltand, metalloiden termižümbriradmine, laboratorižed tedoidused).

Päčiden tipad[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Päč konctrukcijan tipoiden mödhe panihe palamha koval (haugod, puhil', kivihil', turbaz), nozolal (kerosin, mazut, kivivoi i tž.) vai gazanvuiččel poltusel (tobjimalaz londuzgaz) vai elektrusel (elektropäč).

Kodiš kävutadud päčid koval poltusel jagase kahteks tipaks: kanaližed päčid (gazoiden likundanke väges tehtud) da päčid gazoiden joudjan likundanke (kuupakakahad). Ezmäižikš johtutadud päčid erineba vuivodan konfiguracijan mödhe: kanalidenke tehtud jäl'geti, sistem vastvalunke (suomen, Finnish counterflow system), kombiniruidud i tž.

Istorii[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Amuine Grekanman likui päč, 17nz' voz'sada edel meiden erad

Kaikiš amuižembad päčid oliba löutud Keskmäižes Evropas, niiden igä om läz 29 tuhad vot edel meiden erad. Niikš oliba süvendused räkištamižele da kehundale jurtiden südäimes miše keitta mamontad.[1] 20,000 vodessai edel meiden erad Ukrainas kävutihe süvendused palabiden hilidenke kattud tuhkal. Sömižed käroudihe lehtesil da panihe päle, sid' kattihe mahudel.[2] Löutud Mežiričan lageriš kai-kuččes tehtud mamontanluišpäi pertiš om lezi, kudambad kävutihe lämbitusen da sömän keitmižen täht.[3]

Päčid kävutihe Indižes alangištos sigä elänuzil kul'turoil, a mugažo Egiptas edel dinastijoid.[4][5] Läz 3200 vot edel meiden erad kaikutte pert' löndsavičuišpäi oli päčinke žiloiš Indišt alangištodme.[4][6] Päčid kävutihe sömäd keitmaha da savičud tehmaha.[4] Läz 5000–4000 edel meiden erad civilizacijad edel dinastijoid Egiptas kävutihe poltandpäčid da päčid kuivandan täht paštatest tehmas.[5]

Kulinarijan tedoidajad meletaba, miše arni grekalaižed kändiba leibän paštand čomamahtoks. Päčid, miččihe leib sijadase paštmaha päčiocan polespäi, oliba ratud amuižes Grekanmas. Grekalaižed sädiba äi tahthan toižendoid, nižunikoiden formid da leibän serviruindmahtoid erazvuiččel sömäl. Leibänpaštandan maht šingotihe da tehtihe professijaks, leibän torguind-ki, sikš miše leib pašttihe ei kodiš, a opetud radnikoil mömha. Se sömtegimišton sugu om üks' vanhembaižišpäi.

Tradicionine päč[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Päč panese palamha torveta (must päč) vai torvenke (vauged päč).

Päč om kodin päkeskuz.

Nevest, prostides kodinke, tuli da kosketi päč, pakiči sil armastust. Konz' nevest oli tulnu ženihan uden pertin südäimehe, hän ezmäižikš tuli päčele da pakiči sil laskendad ičeze elämha.[7]

Tradicionižen päčin palad[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Päčez. Päčinsu umbištadud saubal
  • Hil'mät kolosnikanke — varaduz hilid heitta.
  • Polatid — sija päčin päl.
  • Prüub — širmuš päčin taga, kävutadud aitaižeks.
  • Päčez, päčedez — sija sauban edes, kus padad venduba.
  • Päčilapatk — päčin seiniden räusthad.
  • Päčilapt — täuttud keskust päčin da lavan keskes.
  • Päčinrahkoi — sija kuna haugod pandase (mž. kodileden lämoin heng).
  • Päčinsija — päčin alanduz.
  • Päčin südäin.
  • Päčinsu.
  • Päčioc — päčin eziseinän üläpala.
  • Sopuh — reig päčin seinäs puhtastamha sidä, kudamb sauptud savičul da voitud savel.
  • Vuivod päčilaudanke (-doidenke) da torv.
  • Vuvod — bembel'üläh päčin südäimes.

Ku pertiš om karzin, se päč om seibhiš. Läz päčid om karzinlaud (karzinlava).

Päčihe sidotud tärtused[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Azeged päčiš ümbri[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

  • Kaugedraudaine astii (Čugun).
  • Kouk.
  • Uffat.

Tärtused poltamižen aigan[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

  • Ahj — hiled päčin südäimes.
  • Pert'läm', päčläm' — poltusen verd päčin ühten lämbitusen täht.
  • Pöluzhaug — ezine poikhaug päčiš haugoiden al.

Mifižed olijad[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

  • Päčil'ne mužik — eläi päčin taga pertižand.
  • Päčinpohj — eläi päčin päl pertinižandaine.
  • Päčinrahkoi — kodileden lämoin heng (mž. sija päčiš kuna haugod pandase).

Radkalud päčid sauvomha[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

  • Siga — form löndpäčin südäimen tegemižen täht.
  • Topmač, tučmar' — radkalu päčin löndan täht.

Päčihe sidotud vepsän muštatišed da ozoitesed[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Muštatišed[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

  • Poig lajib — libu päčile, vävu lajib — kacu, kus uks' om.
  • Päčid ed vargasta.

Ozoitesed[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

  • Čep' čep'he i lop päčhe (vorenc — paličad seinäspäi päčihesai).
  • Lehm seižub tanhal, sar'ved irdal (päč lämptäb).
  • Must härgaine om lujas joll'akaz, hot' äjak vet anda, ka kaiken job (küuduk).
  • Om pertiš kondi, ken pert'he tulob, kaikuččele andab kät (päč).

Galerei[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Homaičendad[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

  1. Jennifer Viegas. Mammoths roasted in prehistoric barbecue pit. MSNBC. 6 March 2009.
  2. Peter James, Nick Thorpe, I.J. Thorpe. Ancient inventions. Random House Digital, Inc., 1995. Lp. 302. ISBN 978-0-345-40102-1
  3. Mezhirich Donsmaps.com-saital.
  4. 4,0 4,1 4,2 Indijan civilizacijan istorii Historyworld.net-saital.
  5. 5,0 5,1 Hierkonpolis Online. "Pottery Kilns" (Poltandpäčid saviastjoihe).
  6. George Dales. Excavations at Balakot, Pakistan, 1973. — Journal of Field Archaeology (Boston University). — 1974. — Vol.1. — Issue 1–2. — Lp. 3–22.
  7. Vepsän praznikad da verod Finnougoria.ru-saital.

Kacu mugažo[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Irdkosketused[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]