Mine sisu juurde

Vodin kel'

Vikipedii-späi
Vodin kelen levigandusen kart.

Vodin kel' (ičeze nimituz: vaďďā tšēli [ˈvɑdʲːɑː ˈt͡ʃeːli] vai mā tšēli [ˈmɑː ˈt͡ʃeːli] «man kel'») om vodin rahvahan kel'. Se mülüb Baltijan meren suomalaižihe kelihe. Lähembaižed keled oma estin da livin keled.

Kävutadas uralan fonetišt kirjamištod sädamha tekstoid.

Pagižijoiden lugu

[vajehta | vajehtada lähtetekst]

Om lujas vähä pagižijoid mamankeleks tämbei (6..10 ristitud vl 2011, Venäman Leningradan agjan päivlaskmaine Kingiseppan rajon), i sikš kel' om kadotanu ičeze kommunikativišt funkcijad.

Eläjiden vähän lugun sü oma sodad rahvahan territorijal, Tevtonan orden Uz'lidnan Tazovaldkundad vaste, sid' Ročinma Venämad vaste; mugažo äivoz'sadaine assimiläcii venän, estin i ižoran keliden kandajidenke, 20. voz'sadal — sirdand Suomenmaha i repressijad.

Kaik nell' paginad om vodin keles, no nügüd' vaiše üks' niišpäi (päivlaskmaine) jäb elegiš.

Jäl'gmäižil vozil pästtihe kaks' kirjad vodin kelel. Ližaks, necil kelel paindas "Maaväci"-lehtest.


Edesine lugemine

[vajehta | vajehtada lähtetekst]
Vajehnikad
  • Posti L., Suhonen S. Vatjan kielen Kukkosin murteen sanakirja. — Helsinki, 1980.
  • Tsvetkov D. Vatjan kielen Joenperän murteen sanasto. — Helsinki, 1995.
  • Vadja keele sõnaraamat. (Vodin kelen vajehnik) / Redaktorad E. Adler, M. Leppik. Т. 1-7. Tallinn, 1990 — 2011.
Kirjad anglijan kelel
  • Ariste P. A Grammar of the Votic language. — The Hague, 1968.
Kirjad ročin kelel
  • Ahlqvist A. Wotisk grammatik jemte språkprof och ordförteckning. — Helsinki, 1856.
Kirjad suomen kelel
  • Kettunen L. Vatjan kielen äännehistoria. — Helsinki, 1930.
  • Mustonen O.A.F. Muistoonpanoja Vatjan kielestä // Virittäjä, 1883.
Kirjad venän kelel
  • Агранат Т. Западный диалект водского языка. — М.; Гронинген, 2007.
  • Видеман Ф.И. О происхождении и языке вымерших ныне кревинов. — СПб., 1872.
  • Ленсу Я.Я. Материалы по говорам води // Западно-финский сборник. — Л., 1930.