Sian'

Vikipedii-späi
Sian'
西安
(Sian')
Valdkund Kitai
Eläjiden lugu (2015) 8,705,600 ristitud
Pind 9,983 km²
Sian' 西安 (Sian')
Pämez' Šanguan' Czicin
(2016—,
上官吉庆)
Telefonkod +86−29
Aigvö UTC+8


Lidnümbrikon sijaduz Šen'si-agjas (2021)

Sian' (kit.: 西安 [ɕí.án], pin'jin': Xī'ān, sana sanha «päivlaskmaine kožund») om Kitain lidn Šen'si-agjas, sen kaikiš suremb lidn, administrativine keskuz da ohjastusen ištundsija, alištub agjan tobmudele oikti.

Lidn om Kitain sur' kul'tur-, tegimišton da openduzkeskuz.

Istorii[vajehta | vajehtada tekst]

Sianin enzne nimi oli Čanjan' (長安, «hätkeline kožund»). Sian' om valdkundan enzne pälidn koumentoštkümnen dinastijan täht. Hätken aigan oli mail'mas kaikiš surembaks lidnaks pindan da ristitišton mödhe. Se oli Suren šuukten loppunktan.

Sian' šingotase aerokosmižel sarakol, pol'veimiden tegimil, avtosauvomižel, mašiništon pästandal, turizmal, rahvahidenkeskeižen torguindan i logistikan parkal («kuiv port», 35 km², ühtenzoituz Keskuzazijanke, Venämanke i Päivnouzmaiženke Evropanke). Enamba mi 58 valdkundad sädiba 2560 edheotandad lidnan territorijal, mugomad mail'man kompanijad ühtniba sihe: ABB, Mitsubishi, Panasonic, Toshiba, Fujitsu, Coca-Cola Company, Boeing.

Geografijan andmused[vajehta | vajehtada tekst]

Lidn om olmas enamba 3100 vot. Se sijadase Kitain keskuzpalas, Huanhenjogen Veihe-ližajogen oiktal randal. Lidnan keskuz seižub 405 m ü.m.t. keskmäižel korktusel.

Klimat om ven päivnouzmazijalaižen mussonan valatoitusenke, subtropižen i kontinentalizen klimatan röunal, pil'vekaz vodes läbi. Letetorokad oleldas keväz'kus-sulakus, kezal om räk, tal'v om kuiv. Voden keskmäine lämuz om +13,8 C°, kezakun-elokun +24,9..+26,9 C°, tal'vkun-uhokun −0,5..+3,3 C°. Ekstremumad oma −20,6 C° (viluku) i +41,8 C° (kezaku). Paneb sadegid 672 mm vodes, enamba kezakus-sügüz'kus (86..117 mm kus), vähemba tal'vkus-uhokus (7..13 mm kus).

Tobmuz[vajehta | vajehtada tekst]

Sianin administrativine jagand (2012)

Sian' jagase kümneks lidnrajonaks da koumeks külärajonaks.

Eläjad[vajehta | vajehtada tekst]

Vn 2010 kaiken Kitain rahvahanlugemižen mödhe lidnrajoniden ristitišt oli 5 566 711 eläjad, pind — 2420 km². Vl 2015 13,5 mln ristituid elihe ezilidnoidenke.

Transport[vajehta | vajehtada tekst]

Avtobusad da metropoliten oma kundaližeks transportaks lidnan südäimes, ezilidnelektrojonused ajadas lidnan ümbrištos. Metro radab vspäi 2011: vl 2019 oli nell' jonod, 95 stancijad, 126 km raudted, — vl 2024 om ühesa jonod, 212 stancijad, 311 km raudted; niiden ližaks koume ut jonod oma sauvomas i lindäs vaumitud vll 2024−2025. Kaik viž päraudtestancijad ratas lidnas.

Rahvahidenkeskeine civiline Sian' Sän'jan-lendimport (XIY / ZLXY, 44,6 mln passažiroid i 312 tuh. tonnoid jüguid vl 2018) sijadase 41 kilometras lodeheze lidnan keskusespäi. Sišpäi tehtas reisid Kitain äjihe lidnoihe da Azijan äjihe verhiže maihe.

Homaičendad[vajehta | vajehtada tekst]


Irdkosketused[vajehta | vajehtada tekst]