Reboi

Vikipedii
Hüpähtada: navigacii, Ecind
Järgeline reboi
Reboi
Järgeline reboi
Tedoklassifikacii
Valdkund: *
Tip: Sel'gjäntkeižed
Klass: Imetaiživatad
Heimkund: Lihansöjad
Sugukund: Koiranvuiččed
Sugu: Reboid
Erik: Järgeline reboi
Latinankel'ne nimi
Vulpes vulpes (Linnaeus, 1758)
Areal
Image

Wikispecies-logo.svg
Sistematik
Vikierikoiš

Commons-logo.svg
Kuvad
Vikiaitas

ITIS 180604
NCBI 9627

Reboi, Rusked reboi vai Järgeline reboi (latinan kelel: Vulpes vulpes, venäkelel: Лисица обыкновенная) om koiranvuiččiden sugukundan (Canidae) lihansöi (Carnivora) imetaiživat, levitadud da kaikiš suremb erik Reboiden sugus. Hibjan piduz om 60—90 sm, händan piduz om 40—60 sm, vedaduz om 6—10 kg.

Areal[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Järgeline reboi om lujas levitadud: Evropan kaikel territorijal, Pohjoižes Afrikas (Egiptas, Alžiras, Marokos, pohjoižes Tunisas), Azijan surembas palas (Indijan pohjoižehesai, Kitain suvehesai i Indokitajahasai), Pohjoižamerikas arktižes zonaspäi Meksikanižen lahten pohjoižele randalesai. Reboi oli akklimatiziruidud Avstralijas da leviganzi kaiked kontinentadme, päiči pohjoižid rajonoid subekvatorialižen klimatanke. Ende biologad oma lugenuded, miše Amerikas eläb reboiden erine erik, no jäl'gmäižil aigoil se lugedas jo rusttan reboin alaerikoks.

Irdpol'ne nägu[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Reboiden mujutuz da suruz oma erazvuiččed erazvuiččišs tahoiš; om 40 — 50 reboiden alaerikad. Pohjožele likkudes reboid lindäs surembikš da vauvhambikš, suvele — penembikš da tuhlakamban mujutusenke. Pohjoižrajonoiš da mägiš paksus vasttas mugažo mustbur da mujutusen toižed melanistižed formad. Levitadud mujutuz om rusked sel'g, vauged pök da muzad käbälad. Reboil oma paksus burad ristan pojavad karvanšoidad sel'gäs da melaluil. Ühthižed eriližtundused: mustad korvad da vauged händanagjaine. Reboi om keskmäižen surusen mecživat čomakulun hibjanke, madaloiden käbälidenke, pitkäčun kärzanke, teraviden korvidenke, pit'kän karvakahan händanke.

Reboid karv lähteb kezan keskuses: uhokul da keväz’kul. Sen jäl’ghe reboil kazvaškandeb jo tal'vkarv, kudamb formiruiše kül'mkuks - tal'vkuks. Kezakarv om harvamb da lühüdamb, a tal'veline nahk — paksumb da rohlamb.

Elonlad[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Kut händikaz-ki, reboi om monogamine živat, toižin sanoin, poigiše se vaiše ühten kerdan vodes. "Gon" om tal'ven lopus. Noren jäl'gpolэven kazvatusen täht hö kaidas süved urud vai "ottas velgha" verhad urud toižil živatoilpäi. Kohtuz om 44 - 58 päiväd, reboil om 4 - 6 poigašt, hö imedas mamanmaidod 1 - 1,5 kun igähäsai da kazdas toižeks vodeks. Necil toižel vodel hö opendase tehta kaik, mi pidab teta reboile – ozutesikš, mecata.

Meclonduses reboid harvas elädas enamb 7 vot. Valdatomudes hö elädas 20 - 25 vot.

Sömine[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Reboid tobjimalaz mecatas hämäral aigal da öidme. Reboin sömižen aluz - pened rouhijad (nühtajad).

Letetazangištoil da pol'letetazangištoil reboid paksus püdeltas amfibijoid. Kanadas i Pohjoiž-päivnouzmapol'žes Evropas reboid, kudambad elädas pidust’ surid jogid, södas lohid, kudambad koldas kudondaigan jäl'ghe. Kezal reboid södas äjan bumbakoid da gavedid.

Vepsän muštatišed reboinke sidotud[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

  • Häkätab kuti kezareboi.
  • Kaikutte reboi ičeze händan kitäb.

Galerei[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Irdkosketused[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]