Händikaz
Händikaz, Hahk händikaz vai Järgeline händikaz (latinan kelel: Canis lupus, venäkelel: Волк обыкновенный) om koiranvuiččiden sugukundan (Canidae) lihansöi (Carnivora) imetaiživat. Händikaz, šakal (Canis aureus), kojot (Canis latrans) i toižed heimolaižed živatad mülüdas Koir-heimho (Canis). Händikaz om mugažo kodikoiran oiged ezitat. Erased biologad lugedas koirid händikahan alaerikoks. Händikaz om kaikiš järedamb živat koiranvuiččiden sugukundas: sen piduz (händanke) om 160 sm:hasai, korktuz säguhusai om 90 sm:hasai, hibjan vedaduz — 62 kg:hasai.
Konz-se händikahan areal Evrazijas da Pohjoižamerikas oli suremb. Aiganke sen areal da živatoiden lugu om penenus ristittön taguiči (londusižen landšaftan toižetuz, urbanizacii). Äjiš Man regionoiš händikahale grazib kadomine, hot’ neniden kontinentoiden pohjoižpolil sen populäcii om stabiline.
Areal [redaktiruida]
Historižiš aigoiš händikahan areal oli toine pindan mödhe jäl’ges ristitun arealad imetaiživatoiden keskes. Meiden aighasai se om lujas penenu. Evropas händikaz eläb Ispanijas, Ukrainas, Venämas, Vaugedvenämas, Portugalijas, Italijas, Pol'šanmas, Skandinavijas, Balkanil da Baltianmeren randaližes regionas. Azijas se eläb Korejas, Kitajas, Indijas, Azerbaidžanas, Kazahstanas, Afganistanas, Iranas, Irakas, Arabian pol'saren pohjoižes. Pohjoižamerikas händikaz eläb Aläskaspäi Meksikahasai.
Venämäs om 6 händikahiden alaerikod: Tundran händikaz, Keskvenälaine (vai Evropalaine) mechändikas, Sibirin mechändikas, Step'händikaz, Kavkazan händikaz, Mongolijan händikaz. Karjalas om läz 480 evropalašt händikast (Canis lupus lupus).
Irdkosketused [redaktiruida]
- Händikahad Karjalas. Karjalan ohjastusen sait (venäkelel, suomen kelel, englandin kelel)
- Canis lupus (englandin kelel)
- Händikahan alaerikod (venäkelel)
 |
Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe. |
