Ispanii

Vikipedii
Hüpähtada: navigacii, Ecind
Ispanijan Kunigahuz
Reino de España
 Flag
Flag of Spain.svg
 Valdkundznam
Coat of Arms of Spain (corrections of heraldist requests).svg
Pälidn Madrid
Eläjiden lugu (2014) 47,737,941[1] ristitud
Pind 504,782 km²
Ispanijan KunigahuzReino de España
Kel' ispanijan
Valdkundan pämez' Filipp VI
Päministr Mariano Rahoi
Religii hristanuskond, ateizm
Valüt evro (€) (EUR)[2]
Internet-domen .es[3]
Telefonkod +34
Aigvö tal'vel UTC+1,
kezal UTC+2

Ispanii, täuz' nimituz Ispanijan Kunigahuz (isp.: Reino de España) — valdkund Evropas, Keskmeren da Atlantižen valdmeren randal. Vspäi 1982 PAKO:n ühtnii (vaiše politižikš), vspäi 1985 :n ühtnii. Sen pälidn om Madrid.

Istorii[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Jäl'gmäine Konstitucii tuli väghe vl 1978.

Geografijan andmused[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Ispanijan topografine kart.

Ispanijal oma mavaldkundröunad Portugalijanke päivlaskmas, Andorran da Francijanke pohjoižes, Suren Britanijanke suves (Gibraltar) da Marokonke (Seut-, Melilj da Penjon de Veles de la Gomer-pol'anklavad). Sen ližaks, ma otab Atlantižen valdmeren Kanarižed sared da Keskmeren Balearižed sared.

Ispanii om üks' kaikiš mägekahižembiš Evropan maišpäi. Man keskmäine korktuz om 650 m meren pinden al. Meset-mägitazangišt otab pol'valdkundad. Kaikiš korktemb čokkoim sijadase Kanarižiden sariden Tenerife-sarel — Teide-vulkan, 3718 metrad meren pindan päl. Kaikiš pidembad joged oma Ebro[4] (piduz om 910 km) da Taho (ühthine piduz om 1007 km, a Ispanijan territorijal — 730 km).

Klimatižed zonad oma lujas erazvuiččed. Randišton klimat om Keskmeren subtropine. Ispanijan südäipaloiden klimat om kontinentaline (penemba 500 mm sadegid vodes), sigä tal'vel pakaižed oleskeleba.

Politine sistem[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Kunigahan pert'kulu Madridas.

Ohjandusen form om unitarine parlamentine konstitucine monarhii. Valdkundan pämez' om kunigaz.

Käskusenandai tobmuz om kaks'kodine parlament (kodid — Generaližed kortesad). Sen üläkodi om Senat (259 ühtnijad), alakodi — Deputatoiden kongress (350 ristitud). Rahvaz valitab kaks'kodišt parlamentad 4 vodeks. Agjoiden suimad pandas erasid Senatan ühtnijoid radnikusele.

Radonoigendai tobmuz om ohjastuz päministranke pämeheks. Valičendoiden jäl'ghe vägestajan partijan lideran pandas päministraks.

Käskuzkundaline tobmuz om käskuzkundoiden sistem: Konstitucijan sil'mišpidandan organ — Konstitucine käskuzkund (isp.: Tribunal Constitucional), ülembaine käskuzkundaline instancii — Ülembaine käskuzkund (Tribunal Supremo), ülembaine kontrolirui organ — Lugendkäskuzkund (Tribunal de Cuentas).

Administrativiž-territorialine jagand[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

   Kacu kirjutuz: Ispanijan administrativiž-territorialine jagand.

Eläjad[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Ispanijas elädas ispanijalaižed.

Ižanduz[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Homaičendad[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

  1. Ispanijan ristitišt. — Mail'man faktoiden kirj (cia.gov). (angl.)
  2. Edel 1999 vot — ispanijan peset.
  3. Mugažo .eu kuti :n ühtnii.
  4. Europos valstybių gamtinė geografija, Petras Lingė. Kronta, 2007 m. ISBN 978-9955-734-17-8.

Irdkosketused[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]


Evropan valdkundad
Evropan valdkundad
Alamad | Albanii | Andorr | Armenii1 | Azerbaidžan1 | Avstrii | Bel'gii | Bolgarii | Bosnii da Gercegovin | Čehanma | Danii | Estinma | Francii | Grekanma | Gruzii1 | Horvatii | Irlandii | Islandii | Ispanii | Italii | Kazahstan1 | Kipr1 | Latvii | Litvanma | Lihtenštein | Lüksemburg | Mad'jaranma | Makedonii | Mal't | Moldov | Monako | Mustmägi | Norvegii | Pol'šanma | Portugalii | Ročinma | Romanii | San Marino | Saksanma | Serbii | Slovakii | Slovenii | Suomenma | Sur' Britanii | Šveicarii | Turkanma1 | Ukrain | Vatikan | Vaugedvenäma | Venäma1

1 Om Azijas mugažo.

Wiki letter w.svg Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.