Kipr

Vikipedii
Hüpähtada: navigacii, Ecind
Kipran Tazovaldkund
Κυπριακή Δημοκρατία (grek.)
Kıbrıs Cumhuriyeti (turk.)
 Flag
Flag of Cyprus.svg
 Valdkundznam
Coat of arms of Cyprus.svg
Pälidn Nikosii
Eläjiden lugu (2014) 1,172,458[1] ristitud
Pind 9,250 km²
Kipran TazovaldkundΚυπριακή Δημοκρατία (grek.)Kıbrıs Cumhuriyeti (turk.)
Kel' grekan, turkan
Valdkundan pämez' Nikos Anastasiadis
Päministr eile olmas
Religii hristanuskond, islam
Valüt evro (€) (EUR)[2]
Internet-domen .cy[3]
Telefonkod +357
Aigvö tal'vel UTC+2,
kezal UTC+3

Kipr (grekan kelel Κύπρος, turkan kelel Kıbrıs, anglijan kelel Cyprus), täuz' oficialine nimituz — Kipran Tazovaldkund (grek.: Κυπριακή Δημοκρατία, turk.: Kıbrıs Cumhuriyeti), om valdkund Azijas (britanižiden purtkiden mödhe — Evropas), Keskmeren ühtennimižel sarel. Vspäi 2004 :n ühtnii. Sen pälidn da kaikiš suremb lidn om Nikosii.

Istorii[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Vl 1960 redukun 1. päivän Kirp tedištoiti ripmatomudes Sures Britanijaspäi.

Geografijan andmused[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Kipran topografine kart.

Kipran Tazovaldkund om maröunoiš Suren Britanijan kahtiden sodameribazoidenke, röunoiden piduz — 156 km. Tundištandatoi Pohjoižkipran Tazovaldkund (vaiše Turkanma tundišti) sijadase saren pohjoižes, südäinröin «vihandaks pirdaks» nimitase. Mererandan piduz — 648 km.

Kaikiš korktemb čokkoim om Olimp-mägi, 1951 m meren pindan päl.

Londuseližed resursad — vas'k, azbest, sauvondgips, mec, sol, mujutimed.

Politine sistem[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Ohjandusen form om unitarine prezidentine tazovaldkund äjiden partijoiden sistemanke. Valdkundan pämez' om prezident, hän-žo ohjastusen pämez'.

Parlament om üks'kodine Ezitajiden Suim.

Administrativiž-territorialine jagand[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

   Kacu kirjutuz: Kipran administrativiž-territorialine jagand.

Eläjad[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Kipras elädas kipralaižed (vl 2001 grekalaižed — 77%, turkad — 18%, toižed — 5%[1]).

Ižanduz[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Homaičendad[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

  1. 1,0 1,1 Vl 2014 heinkun Kipran ristitišton endustuz. — Mail'man faktoiden kirj (Cia.gov). (angl.)
  2. Edel 2008 vot — kipran funt.
  3. Mugažo .eu kuti :n ühtnii.

Irdkosketused[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]


Azijan valdkundad
Azijan valdkundad
Afganistan | Araban Ühtenzoittud Emiratad (AÜE) | Armenii | Azerbaidžan1 | Bahrein | Bangladeš | Brunei | Butan | Egipt2 | Filippinad | Gruzii1 | Indii | Indonezii3 | Iordanii | Irak | Iran | Izrail' | Japonii | Jemen2 | Kambodž | Kazahstan1 | Katar | Kipr1 | Kirgizstan | Kitai | Korejan Rahvahaliž-Demokratine Tazovaldkund | Kuveit | Laos | Livan | Malaizii | Mal'divan Sared | Mjanmar | Mongolii | Nepal | Oman | Pakistan | Päivnouzmaine Timor | Saudan Arabii | Singapur | Sirii | Suvikorei | Šrilank | Tadžikistan | Tailand | Turkanma1 | Turkmenistan | Uzbekistan | Venäma1 | Vjetnam

1 Om Evropas mugažo. 2 Om Afrikas mugažo. 3 Om Okeanijas mugažo.


Evropan valdkundad
Evropan valdkundad
Alamad | Albanii | Andorr | Armenii1 | Azerbaidžan1 | Avstrii | Bel'gii | Bolgarii | Bosnii da Gercegovin | Čehanma | Danii | Estinma | Francii | Grekanma | Gruzii1 | Horvatii | Irlandii | Islandii | Ispanii | Italii | Kazahstan1 | Kipr1 | Latvii | Litvanma | Lihtenštein | Lüksemburg | Mad'jaranma | Makedonii | Mal't | Moldov | Monako | Mustmägi | Norvegii | Pol'šanma | Portugalii | Ročinma | Romanii | San Marino | Saksanma | Serbii | Slovakii | Slovenii | Suomenma | Sur' Britanii | Šveicarii | Turkanma1 | Ukrain | Vatikan | Vaugedvenäma | Venäma1

1 Om Azijas mugažo.

Wiki letter w.svg Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.