Suomenma

Vikipedii
Hüpähtada: navigacii, Ecind
Suomenman Tazovaldkund
Suomen tasavalta (suom.)
Republiken Finland (roč.)
 Flag
Flag of Finland.svg
 Valdkundznam
Coat of arms of Finland.svg
Pälidn Hel'sinki
Eläjiden lugu (2014) 5,457,429[1] ristitud
Pind 338,145[2] km²
Suomenman TazovaldkundSuomen tasavalta (suom.)Republiken Finland (roč.)
Kel' suomen, ročin
Valdkundan pämez' Sauli Niinistö
Päministr Aleksandr Stubb
Religii hristanuskond
Valüt evro (EUR  €)[3]
Internet-domen .fi[4],
.ax (Ahvenanmal)
Telefonkod +354
Aigvö tal'vel UTC+2,
kezal UTC+3

Suomenma, täuz' oficialine nimi om Suomenman Tazovaldkund (suom. Suomi, Suomen tasavalta, roč. Finland, Republiken Finland) om valdkund Pohjoiževropas. Vspäi 1995 :n ühtnii. Suomenman pälidn da kaikiš suremb lidn om Hel'sinki.

Istorii[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Vl 1917 tal'vkun 6. päivän Suomenma tedištoiti ičeze ripmatomudes Venämaspäi.

Geografijan andmused[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Suomenman topografine kart.

Suomenma om mavaldkundröunoiš Norvegijanke pohjoižes (röunan piduz — 709 km), Venämanke päivnouzmas (1309 km) da Ročinmanke päivlaskmas (545 km). Ühthine röunoiden piduz madme — 2563 km. Om meriröunpird Estinmanke.

Suomenman suvižed da päivlaskmaižed randad lainištab Atlantižen valdmeren Baltijan meri, sen Suomen da Botnine lahted, randanpird — 1250 km koverikahuden lugemata, täuzin läz 40000 km (sarita). Läz mererandad om 81 tuhad sart enamba 100 m² surudel.

Pind: kaik — 338 145 km², saum vezid — 34 330 km² (10,2 %). Kaikiš korktemb čokkoim sijadase Haltitunturi (Haltiatunturi, Haltia, Halti)-mägen pautkel (1328 m).

Londuseližed varad — mec, metallad (raudkivend, vas'k, cink, hrom, nikel', hahktin, kuld, hobed).

Politine sistem[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Suomenman parlamentan (Eduskunta:n, Riksdagen:an) pert' Hel'sinkiš.

Suomenma om unitarine prezidentiž-parlamentine tazovaldkund ühten palahižen avtonomijanke (Ahvenanma). Suomenman konstitucijan mödhe, käskusenandai tobmuz om prezidentan da parlamentan käziš, a radonoigendai tobmuz om prezidental da Valdkundaližel Nevondkundal (suom. Valtioneuvosto, roč. Sratsrådet). Suomen parlament ezitoitab päministrad prezidentale, a hän formaližikš paneb päministrad radsijaha, mugažo Valkundaližen Nevondkundan ühtnijoid-ki (ministrid) päministran rekomendacijan mödhe. Ministriden lugu ei voi olda enamba 18.

Parlament (suom. Eduskunta, roč. Riksdagen) om üks'kodine, siš om 200 deputatad. Kaik rahvaz valičeb heid 4 vodeks.

Kaikiš ülemb käskuzkundaline instancii om Suomenman Ülembaine käskuzkund (suom. Korkein oikeus, roč. Högsta domstolen).

Valdkundan pämehed[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Suomenman pämez' om prezident, kudambad eläjad valitas kudeks vodeks.

Suomenman prezidentiden nimikirjutez:

Administrativiž-territorialine jagand[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

   Kacu kirjutuz: Suomenman administrativiž-territorialine jagand.

Suomenma alajagase 19 agjaha (regionha) (suom. maakunta / roč. landskap), a ned — kommunihe (suom. kunta / roč. kommun) (vl. 2011 niid oli 336) da lidnoihe (suom. kaupunki / roč. stad).

Suomenman agjoiden kart.
Agjad
Agj Pälidn Eläjiden lugu (2012)
Uusimaa.vaakuna.svg Udenma Hel'sinki 1 550 362
Pirkanmaa.vaakuna.svg Pirkanma Tampereh 491 743
Varsinais-Suomen.vaakuna.svg Ehtboksuomenma Turku 467 245
Pohjois-Pohjanmaan vaakuna.svg Pohjoižpohjanma Oulu 397 964
Keski-Suomi Coat of Arms.svg Kesksuomenma Jüväskülä 274 409
Pohjois-Savo.vaakuna.svg Pohjoižsavo Kuopio 248 143
Satakunta.vaakuna.svg Sadakund Pori 226 537
Päijät-Häme.vaakuna.svg Päijät Häme Laht 202 204
Etelä-Pohjanmaan maakunnan vaakuna.svg Suvipohjanma Seinjogi 193 735
Lapin maakunnan vaakuna.svg Laplandii Rovanem' 183 318
Kymenlaakson maakunnan vaakuna.svg Kümenlaks Kouvol 181 775
Pohjanmaan maakunnan vaakuna.svg Pohjanma Vas 179 140
Kanta-Häme.vaakuna.svg Kanta Häme Hämenlidn 175 253
Pohjois-Karjala.vaakuna.svg Pohjoižkarjal Jogensu 165 869
Etelä-Savo.vaakuna.svg Suvisavo Mikoi 153 715
Etelä-Karjala.vaakuna.svg Suvikarjal Lapenrand 133 249
Kainuu.vaakuna.svg Kainu Kajani 81 232
Keski-Pohjanmaa.vaakuna.svg Keskpohjanma Kokkol 68 504
Coat of arms of Åland.svg Ahvenanma Mariehamn 34 014

Eläjad[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Suomenmas elädas suomalaižed.

Toižed sured lidnad (enamba 100 tuh. rist. vl 2015, surembaspäi penembha): Espoo (pälidnan region), Tampereh, Vantaa (pälidnan region), Oulu, Turku, Jüväskülä, Kuopio, Laht. Vl 2013 kaik om 107 lidnad.

Rahvahanižanduz[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Vl 2009 Suomenman päeksport oli likutimed da mašiništ (11%), bumag (kirjutamha da painmaha, 10%), TV- da radiooigendimed (6%), pu (material) (läz 6%); toine eksport — elektropalad (3%), laivad da venehed (3%), teraz (3%), cink, nikel', avtod, zelläd da medicinižed instrumentad.

Homaičendad[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

  1. Väestötietojärjestelmä — Rekisteritilanne. – 31.03.2014 (Ristitišton registracine keskuz). — Vrk.fi. (suom.)
  2. Suomenman pind. — Mail'man faktoiden kirj (Cia.gov). (angl.)
  3. Edel 2002 vot — suomenman mark.
  4. Mugažo .eu kuti :n ühtnii.

Irdkosketused[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]


Evropan valdkundad
Evropan valdkundad
Alamad | Albanii | Andorr | Armenii1 | Azerbaidžan1 | Avstrii | Bel'gii | Bolgarii | Bosnii da Gercegovin | Čehanma | Danii | Estinma | Francii | Grekanma | Gruzii1 | Horvatii | Irlandii | Islandii | Ispanii | Italii | Kazahstan1 | Kipr1 | Latvii | Litvanma | Lihtenštein | Lüksemburg | Mad'jaranma | Makedonii | Mal't | Moldov | Monako | Mustmägi | Norvegii | Pol'šanma | Portugalii | Ročinma | Romanii | San Marino | Saksanma | Serbii | Slovakii | Slovenii | Suomenma | Sur' Britanii | Šveicarii | Turkanma1 | Ukrain | Vatikan | Vaugedvenäma | Venäma1

1 Om Azijas mugažo.