Uran (himine element)

Puhtaz uran

Sil sanal voib olda toižid tärtusid; miše nähta niid, tulgat tänna.

Uran (U) om 92nz' himine element himižiden elementoiden periodižes tabludes.

Uran om lujas levitadud londuses. Se om jüged pehmed tagokaz notked radioaktivine metall, aktinoid.

Londuseližhe uranha mülüb koume izotopad. Äjad uranan izotopad oma radioaktivižed.

Avaidusen istorii da nimi

Puhtast uranad ezmäižen kerdan sai vl. 1840 francijalaine himik P. M. Peligo. Element om nimitadud Uran-planetan mödhe.

Löudmižsijad

Uranan löudmižsijid om äjiš valdkundoiš.

Sen kaikiš järedambad löudmižsijad oma Avstralijas, Venämas, Kanadas da Kazahstanas.

Kävutamine

Uran kävutadas tobjimalaz atomenergetikas.

Biologine rol'

Uran da sen ühtnendad oma lujas toksižed!

Päandmused

Atommass - 238,0289. Ninevuz (normaližiš arvoimižiš) - 19,05 g/sm³. Suladandlämuz - 1405,5 K. Kehundlämuz - 4018 K.

Irdkosketused

• Uran Webelements-saital
• Kirjutuz uranas Himižiden elementoiden populärižes kirjištos (venäkelel)