Karjalan Tazovaldkund

Karjalan Tazovaldkund
Республика Карелия

Karjalan flag Karjalan valdkundznam
Pälidn	Petroskoi
Pind - Ühtes - veden pind (%).	20-nz’ 172 400 km² 14,7
Eläjiden lugu - Kaik - Sageduz	67-nz’ ümbri 645 205 mest (2010) ümbri 4,0 mest/km²
Federacijan ümbrik	Lodehline
Venäman ekonomine region	Pohjoine
Valdkundkel' (-keled)	venäkel' (rahvahaližed keled oma karjalan, suomen da vepsän keled.)
Tazovaldkundan Pämez'	Andrei Nelidov
Käskusenandajan tobmusen pämez'	Nikolai (Mikoi) Lövin
Gimn	Kotimaamme Karjala!
Avtokod	10
Aigvöd	MSK (UTC+3, kezal UTC+4)

Karjal, Karjalan Tazovaldkund (venäkelel: Республика Карелия, ičenaižkarjalan kelel: Karjalan tašavalta, livvinkarjalan kelel: Karjalan tazavaldu, suomen kelel: Karjalan tasavalta) om Venälaižen Federacijan subjekt, Lodehližes federaližes ümbrikos. Karjalan Tazovaldkundal oma röunad Murmanskan agjanke pohjoižel, Suomenmanke päivlaskmal, Arhangel'skan agjanke päivnouzmal, Leningradan agjanke da Vologdan agjanke suvel. Karjalan tazovaldkundan pälidn da kaikiš suremb lidn om Petroskoi. Eläjiden lugu om 645 200 mest (2010 vodel). Pind om 172 400 nellikkilometrad.

Geografii

Tazovaldkund sijadase Pohjoižes Evropas, Venäman lodehližes palas, Vaugedmeren randal. Karjalas om 27 000 joged. Karjalan kaikiš surembad joged oma Vodl (149 km), Kem' (191 km), Ond (197 km), Čirka-Kem' (221 km), Šui (194 km), Sun (280 km) Kivačun kos'kenke. Karjalas om mugažo 60 000 järved, Änine da Ladogjärv oma Evropan kaikš surembad järved pindan mödhe. Tazovaldkundan reljef om kukaztazangišt, kudamb päivlaskmal vajehtub Päivlaskmkarjalaižeks ülüseks. Karjalan pohjoižel om Maanselkän ülüz, kudambal sijadase Karjalan kaikiš korktamb mägi — Nuorunen (577 m). Konz jäžom om tagenus pohjoižele, se om lujas vajehtanu Karjalan rel'jefad — täs nügüd' om järviden katlüsid, morenižid sel'gid. Karjalas om 175 löudmižsijad, kudambiš om 24 tarbhaižiden kaivatesiden erikad. Sadas aktivižikš slüdad, pöudšpatad, kvarcad, sauvondmaterialoid (granitad, mramorad, diabazad, Šokšun babarmkvarcitad), raudrudad. Täs om kuldad, hobedad, diamantoid, harvinaižmaižid metalloid. Geologad löuziba mugažo uranrudoiden, titanan, vandijan da molibdenan löudmižsijad.

Klimat om ven paksuiden sadegidenke, i se vajehtase Karjalan territorijal merižespäi kontinentaližeks. Tal'v om lumekaz, rainiž, tobjimalaz ilma vägekahita pakaižita. Keza om lühüdaigaine da rainiž (pohjoižiš rajonoiš), suren sadegiden lugumäranke. Eskai kezakus tazovaldkundas erasti oleskeleb halad. Räk oleskeleb harvas, kahtel vai koumel nedalil suvirajonoiš. Kesklämuz vilukul om -8.0 °C, a heinkul +16.4 °C. Kesknepsuz — ümbri 80%. Sadegiden vozne lugumär om 500–700 mm.

Flor da faun

Karjalan faun da flor oma istorižikš nored, ned oma formiruinus jäaigan jäl'ghe. Tazovalkundan territorijal eläb 63 imetaiživatoiden, 285 linduiden, 5 maujujujiden erikad. Karjalan jogiš voib nägištada evropalaižen da kanadalaižen majagan pezad. Kanadalaine majag, ondatr da amerikalaine hähk oma Pohjoižamerikan faunan akklimatiziruiduid ezitajad, a jenotanvuitte koir om Endahaižen päivnouzman faunan akklimatiziruiduid ezitai. Vodespäi 1960 todas mecsigoid da kosulid. Voib vastata kondjid, il'besid, jänišid, mägrid, reboid da händikahid. Kevädel om äi gavedid: säs'kid, čopjaižid, kägentäid, kärbhaižid.

Tazovalkundan floras om enamba kavag’mecoid, pohjoižpolel - pedajižid mecoid, suvel — pedajižid da kuššid mecoid. Karjalan mecoiden pälehtezsugud oma koiv, hab da raid. Karjal om mugažo marjoiden ma: sinnä kazdas bol, jonikaine, garbol, babarm, murikaine, čigičaine, sestrikaine da mustikaine.

Demografii

2010 voden Venäläižen Federacijan rahvahanlugemižen andmusiden mödhe Karjalas eläb 645 205 ristitud (neche rindataden, 2002 voden rahvahanlugemižen andmusiden mödhe eläjiden lugu oli 716 281 eläjid). Eläjiden kasktiheduz om 3,81 rist./km². Eläjiden lugun vähendamižen päsü om ekonomikan hondon situacijan täht 1990-il vozil. Enamb Karjalan eläjiden koumandest eläb kaikiš surembas lidnas da tazovaldkundan pälidnas Petroskoiš. Lidnaneläjid (ristituid, kudambad elädas 13 lidnoiš da 11 lidnaližen tipan žiloiš) Karjalas om 78 procentad.

Enamb 75% Karjalan eläjid — venänikad, 9,2% — karjalaižed, 5,3% — ukrainalaižed, 2,7% — vaugedvenälaižed, 2% — suomalaižed da 0,7% — vepsläižed. Venänikad, karjalaižed, ukrainalaižed, vaugedvenälaižed da vepsläižed — ortodoksižen jumalankodikundan uskojad, suomalaižed — lüteranižen jumalankodikundan uskojad.

Administrativiž-territorialine jagand

Karjalan Tazovaldkund jagase 16 municipaližihe rajonoihe (sidä kesken 3 rahvahaližed rajonad) da 2 lidnümbrikoihe. 2006 vodelpäi municipaližen reforman taguiči rajonad jagudas 24 lidnkundoihe (venäkelel: городские поселения) da 86 küläkundoihe (venäkelel: сельские поселения, sidä kesken 3 vepsän küläkundad). Vodelpäi 1994 (vodhesai 2005, municipaližhe administrativižhe reformhasai) Änižröunan (Änižrandan) rajonan suvipol' oli mülütadud Vepsän rahvahaližhe volost’he.

№ Admin. ühtnik Admin. keskuz Pind (km²) Eläjiden lugu 1 Belomorskan rajon Belomorsk 12930 21065 2 Kalevalan rahvahaline rajon Kalevala 13030 9470 3 Kemin rajon Kem' 7950 18604 4 Kondopogan rajon Kondopog 5940 41827 5 Lahdenpohjan rajon Lahdenpohj 2180 15273 6 Louhin rajon Louhi 22710 16746 7 Medvežjegorskan rajon Medvežjegorsk 13730 34172 8 Mujezerskijan rajon Mujezerskii 18180 14613 9 Olonecan rahvahaline rajon Olonec 3920 24962 10 Pit'krandan rajon Pit'krand 2270 21931 12 Präžan rahvahaline rajon Präž 6430 16882 13 Pudožan rajon Pudož 12660 24614 14 Segežan rajon Segež 10640 45963 16 Sojärven rajon Sojärv 13580 21117 15 Sortavalan rajon Sortaval 2190 32885 11 Änižröunan rajon Petroskoi 4600 23246 I Petroskoin lidnümbrik Petroskoi 135 270601 II Kostamukšan lidnümbrik Kostamukš 4046 30241

Irdkosketused

• Karjalan Tazovaldkundan oficialine sait (venäkelel)
• Karjalan Tazovaldkundan käskusendai suim (venäkelel)

Homaičendad

Nece kirjutuz Vepsän Vikijas: Каръялан Тазовалдкунд.