Moskv

Moskv
Eläjiden lugu	11 514 330 (2010)
Pind	1081 km²

Moskv (venäkelel: Москва) om Venäläižen Federacijan pälidn, federativižen alištusen lidn, Federativižen Keskuzümbrikan da Moskvan agjan keskuz (sihe agjaha iče Moskv ei mülü). Moskv om Venäläižen Federacijan da Evropan kaikiš suremb lidn ristituiden lugun mödhe (2010 vodel vilukun 1 päival Moskvan eläjiden lugu oli 10 562 000 eläjäd). Moskv om suren lidnaglomeracijan keskuz. Moskv mülüb Man 10 järedambiden lidnoiden nimikirjuteshe.

Dolgorukii Jurii pani Moskvan lidnan alusen vodel 1147. Jäl'ghepäi lidn oli Suren Moskvan Ruhtinazkundan (Knäz'kundan), Venäläižen kunigazkundan, Venälaižen Imperijan (1728—1732), Nevondkundaližen Venäman da NSTÜ:n istorine pälidn. Moskval oma ičeze administrativiž-territorialine jagand, lidnanznam, flag da gimn. Moskvas sijadase Venäläižen Federacijan federaližed valkundaližed aluskundad (erind — Venäläižen Federacijan konstitucine käskuzkund Piteriš), sijaližed tobmusen aluskundad, valdkundoiden sur'oigenduzkundad i m. e.

Sen sijaduz om Päivnouzmevropan alangišton keskuses, Okanjogen ga Volgan jogiden keskes, Moskvanjogen randal.

Moskv om Venäman znamasine turistine keskuz. Moskvan kreml' da Rusked torg, toižed kul'turan da arhitekturan muštpacahad mülüba UNESCO:n Man jäl'gusen nimikirjuteshe. Se om mugažo jalos znamasine transportsol'm. Moskvas om 6 aeroportad, 9 päraudtestancijad, 3 jogiportad. Sapsan-üläpiguzjonused kävudas Piterin, Moskv da Alauz'lidnan (Alanovgorodan) keskes. 1935 vodespäi pälidnas radab metropoliten.

1980 vodel Moskvas mäniba Kezaližed Olimpižed vändod.

Galerei

• 

  Pühän Vasilijan päjumalanpert'

• 

  Bol’šoi Teatr

• 

  Hristosan Päzutajan pühäpert'

• 

  Spasskaja-čuhunduz

• 

  Moskv-siti

Moskvanjogen Nägu

Irdkosketused

• Moskvan ohjastusen sait (venäkelel)
• Moskvan rahvahidenkeskeine sait (anglijan kelel, ispanijan kelel, francijan kelel, saksan kelel, kitajan kelel da venäkelel)
• Moskv, kudambad ei ole jo. Istoriž-kul'turine projekt (venäkelel)
• Moskvan uzištused (venäkelel)

Nece kirjutuz Vepsän Vikijas: Москв.

Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.