Hauged

Vikipedii-späi
(Oigetud lehtpolelpäi Haug’)
Hauged
Hauged
Järgeline haug' (Esox lucius)
Tedoklassifikacii
Valdkund: Živatad
Tip: Sel'gjäntkeižed (Chordata)
Klass: Pal'csuugaižed kalad (Actinopterygii)
Heimkund: Haugenvuiččed (Esociformes)
Sugukund: Haugižed (Esocidae)
Heim: Hauged
Latinankel'ne nimi
Esox (Linnaeus, 1758)


Sistematik
Vikierikoiš


Kuvad
Vikiaitas

ITIS 162138
NCBI 8009

Hauged (latin.: Esox) om jogikala. Se om Haugižed-sugukundan heim koumen kesken (edel 2016. vot oli üks'jäine). Om levitadud Evropas, Sibiriš, Pohjoižamerikas.

Ümbrikirjutand[vajehta | vajehtada tekst]

Täuz'kaznu haug' sase 1,8 metrhasai pitte, 32 kilogrammhasai vedutte. Emäčud oma järedamban ižačuid. Eläb koumekümnevoččehe igähäsai. Hibj om torpedan kartte, hahkvihandan mujun polhe kirjav. Pä om nülak teravidenke hambhidenke. Korktas sijatud sil'mad ümbrikactas surt tahondad. Sel'gsuug i perzesuug sijadasoiš tagapalas händanno, se abutab histtä i otta pigut heredas, tehta tacindoid severzid-se ičeze hibjoid pitte.

Söte[vajehta | vajehtada tekst]

Haug' om lihan- da kalansöi živat, söb toižid penid kaloid tobjimalaz (särg, ahven), mugažo amfibijoid, reptilijoid, penid hirid, makondjid, vezilinduiden poigaižid, järedoid gavedid, jändusid.

Hen haug' nimitase haugič:uks. Vaiše pohjoižed erikod södas niid (racionan videndeshesai).

Erased erikod[vajehta | vajehtada tekst]

Haughe sidodud vepsän muštatiž da ozoitez[vajehta | vajehtada tekst]

Muštatiž
  • Haugenpä — bobulin loun, ahvenanpä — anopen loun.
Ozoitez

Haug' meres, a händ ülähän. (kauh vezilačus)

Homaičendad[vajehta | vajehtada tekst]