Hauged

Hauged
Järgeline haug' (Esox lucius)
Tedoklassifikacii
Valdkund: Živatad Tip: Sel'gjäntkeižed (Chordata) Klass: Pal'csuugaižed kalad (Actinopterygii) Heimkund: Haugenvuiččed (Esociformes) Sugukund: Haugižed (Esocidae) Heim: Hauged
Latinankel'ne nimi
Esox (Linnaeus, 1758)
Sistematik Vikierikoiš Kuvad Vikiaitas ITIS 162138 NCBI 8009

Hauged (latin.: Esox) om jogikala. Se om Haugižed-sugukundan heim koumen kesken (edel 2016. vot oli üks'jäine). Om levitadud Evropas, Sibiriš, Pohjoižamerikas.

Ümbrikirjutand

Täuz'kaznu haug' sase 1,8 metrhasai pitte, 32 kilogrammhasai vedutte. Emäčud oma järedamban ižačuid. Eläb koumekümnevoččehe igähäsai. Hibj om torpedan kartte, hahkvihandan mujun polhe kirjav. Pä om nülak teravidenke hambhidenke. Korktas sijatud sil'mad ümbrikactas surt tahondad. Sel'gsuug i perzesuug sijadasoiš tagapalas händanno, se abutab histtä i otta pigut heredas, tehta tacindoid severzid-se ičeze hibjoid pitte.

Söte

Haug' om lihan- da kalansöi živat, söb toižid penid kaloid tobjimalaz (särg, ahven), mugažo amfibijoid, reptilijoid, penid hirid, makondjid, vezilinduiden poigaižid, järedoid gavedid, jändusid.

Hen haug' nimitase haugič:uks. Vaiše pohjoižed erikod södas niid (racionan videndeshesai).

Erased erikod

• Esox lucius — Järgeline haug' vai muite Haug'
• Esox niger — Must haug'
• Esox reicherti — Amuran haug'
• Esox americanus — Amerikalaine haug'

Haughe sidodud vepsän muštatiž da ozoitez

Muštatiž

• Haugenpä — bobulin loun, ahvenanpä — anopen loun.

Ozoitez

Haug' meres, a händ ülähän. (kauh vezilačus)