Inupiakan kel'

Vikipedii
Hüpähtada: navigacii, Ecind
Iḷisaġvik-kolledž
angl.: Welcome to Barrow
Inupiakan: Paġlagivsigiñ Utqiaġvigmun
veps.: Hüvät tulgat Berrouhu.

Inupiakan kel' (inup.: Iñupiatun) om eskimosiž-aleutižiden (eskimosan kanz, inuitan alakanz) kel'. Inupiakan kel' om valdkundkel' AÜV:oiden Aläsk-štatas. Aläskas om enamba 13500 inupiakilašt da enamba 3000 inupiakan kelen pagižijoid[1].

Paginad[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Inupiakma-1: North Slope Borough.
Inupiakma-2: Northwest Arctic Borough.
Inupiakma-3: Nome Census Area.
  • angl. Seward Peninsula Inupiaq
    • angl. Bering Strait Inupiaq
      • angl. Diomede subdialect
        • Ingalikmiut
        • Imaqłit
      • angl. Wales subdialect
        • Kiŋikmiut
        • Tapqaġmiut
      • Ukiuvaŋmiut (angl. King Island subdialect)
    • Qawiaraq
      • Western Qawiaraq (angl. Teller subdialect, Qawiaraq proper)
        • Siñġaġmiut
        • Qaviaraġmiut
        • Ayaqsaaġiaaġmiut
        • Aziagmiut
      • Eastern Qawiaraq (inu. Iġałuiŋmiut; angl. Fish River subdialect)
  • angl. Northern Alaskan Iñupiaq
    • Malimiut (angl. Malimiutun, Northwest Alaska Inupiatun)
      • Kotzebue (angl. Kotzebue subdialect, Southern Malimiut Inupiatun)
        • Pittaġmiut
        • Kaŋiġmiut
        • Qikiqtaġruŋmiut
      • Kobuk (angl. Kobuk subdialect, Northern Malimiut Inupiatun)
        • Kuuŋmiut
        • Kiitaaŋmiut or Kiitaaġmiut
        • Siiḷviim Kaŋianiġmiut
        • Nuurvinmiut
        • Kuuvaum Kaŋiaġmiut
        • Akuniġmiut
        • Nuataaġmiut
        • Napaaqtuġmiut
        • Kivalliñiġmiut
    • angl. North Alaskan Inupiatun
      • Tikiġaġmiut (angl. Point Hope Inupiatun)
      • angl. North Slope Inupiatun
        • Utuqqaġmiut
        • Siḷaliñaġmiut : Kukparungmiut, Kunmiut
        • Kakligmiut : Sidarumiut, Utkiavinmuit, Nuvukmiut
        • Kuulugruaġmiut
        • Ikpikpagmiut
        • Kuukpigmiut : Kañianermiut, Killinermiut, Kagmalirmiut
      • Nunataaġmiut (angl. Anaktuvik Pass Inupiatun, Nunamiut)
      • Uummarmiut (rahvaz) Uummarmiutun (kel') (angl. Uummarmiut Iñupiaq, West Arctic Inupiatun, Canadian Iñupiaq).

Inupiakan kirjamišt[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Inupiakan kirjkel' om latinan kirjamišton alusel.

Aläsk[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

A Ch G Ġ H I K L Ł Ł̣ M N Ñ Ŋ P Q R S Sr T U V Y
a ch g ġ h i k l ł ł̣ m n ñ ŋ p q r s sr t u v y

Kanad[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

A Ch F G H Dj I K L Ł M N Ñ Ng P Q R Ȓ T U V Y
a ch f g h dj i k l ł m n ñ ng p q r ȓ t u v y

Lugusanad[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Pohjoižen Sloupan inupiakan kel'[2] Lodehližen Aläskan inupiakan kel'[2]
(Kobuk Malimiut)
King Ailendan inupiakan kel'[3] vepsän kel'
atausiq atausriq atausiq üks'
malġuk malġuk maġluuk kaks'
piŋasut piñasrut piŋasut koume
sisamat sisamat sitamat nell'
tallimat tallimat tallimat viž
itchaksrat itchaksrat aġvinikłit kuz'
tallimat malġuk tallimat malġuk tallimat maġluuk seičeme
tallimat piŋasut tallimat piñasrut tallimat piŋasut kahesa
quliŋuġutaiḷaq quliŋŋuutaiḷaq qulinŋutailat ühesa
qulit qulit qulit kümne
qulit atausiq qulit atausriq qulit atausiq üks'toštkümne
qulit malġuk qulit malġuk qulit maġluuk kaks'toštkümne
qulit piŋasut qulit piñasrut qulit piŋasut koumetoštkümne
akimiaġutaiḷaq akimiaŋŋutaiḷaq agimiaġutailaq nell'toštkümne
akimiaq akimiaq agimiaq vižtoštkümne
akimiaq atausiq akimiaq atausriq agimiaq atausiq kuz'toštkümne
akimiaq malġuk akimiaq malġuk agimiaq maġluuk seičemetoštkümne
akimiaq piŋasut akimiaq piñasrut agimiaq piŋasut kahesatoštkümne
iñuiññaŋŋutaiḷaq iñuiñaġutaiḷaq inuinaġutailat ühesatoštkümne
iñuiññaq iñuiñaq inuinnaq kaks'kümne
iñuiññaq qulit iñuiñaq qulit inuinaq qulit koumekümne
malġukipiaq malġukipiaq maġluutiviaq 40
malġukipiaq qulit malġukipiaq qulit maġluutiviaq qulit 50
piŋasukipiaq piñasrukipiaq piŋasuutiviaq 60
piŋasukipiaq qulit piñasrukipiaq qulit piŋasuutiviaq qulit 70
sisamakipiaq sisamakipiaq . 80
sisamakipiaq qulit sisamakipiaq qulit . 90
tallimakipiaq tallimakipiaq tallimativiaq sada
kavluutit . kabluutit tuha

Grammatik[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

üks'lugu kaks'lugu äilugu vepsän kelel
iqaluk iqaluuk iqaluich kala
qimmiq qimmik qimmich koir
argak argaak argaich käzi
iñuk iññuk iñuit ristit
Iñupiaq Iñupiak Iñupiat Inupiakalaine
Qułłiq Qułłik Qułłit Čukčalaine
kuuk kurrak kuugich / kurgit jogi
aġnaq aġnak aġnat naine
iri irrak irrat sil'm
tupiq tuppak tupqich / tupqit pert'; kangazpert'

Homaičendad[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

  1. Alaska Native Languages. — Uaf.edu. (angl.)
  2. 2,0 2,1 Interactive IñupiaQ Dictionary. — Alaskool.org.
  3. Ugiuvaŋmiuraaqtuaksrat / Future King Island Speakers. — Ankn.uaf.edu. (angl.)

Irdkosketused[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]