Kompjuter
Irdnägo
(Oigetud lehtpolelpäi Lugimsistem)
Kompjuter (anglijan kelen computer-sanaspäi [kəmˈpjuː.tə(ɹ)] — «lugii», «lugim») vai Tedomašin om ladim vai sistem, kudamb om mahtusenke oigeta da vaumita anttud operacijoiden jäl'gendust, sen aigan nece jäl'genduz om märitud sel'ktas, i voib vajehtada sidä (avtomatan-ladimen erineden). Operacijoiden jäl'genduz nimitase program:aks, se mülütab lugustusid, tondan-vendan operacijoid-ki.
Elektronine lugim om kompjuteran realizacijan üks' variantoišpäi. Anglijalaine Alan Tjuring-matematikantedomez' ozuti statjoid, kudambid ei voi pätta kompjuteran abul.
Kompjuteran kävutand erazvuiččile metoile ümbrikirjutase nenil tärtusil: avtomatiziruidud (oz., kontrol'), mašinine (oz., grafik), lugend- (oz., lugendtehnik).
Toižendad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]- materialižen alusen mödhe
- lampkompjuter (istorine)
- tranzistorkompjuter
- kvantkompjuter
- kävutandan mödhe
- meinfreim
- laudkompjuter (desktop)
- superkompjuter
- vändkonsol'
- smartfon, noutbuk, planšet
Homaičendad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]
Kompjuter Vikiaitas |
Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe. |