Lönnrot Elias

Vikipedii
Hüpähtada: navigacii, Ecind
E. Lönnrot

Elias Lönnrot (lugedas: lönn-ruut) — sur’ suomalaine tedomez’, lekar’, kaikjal tutaban «Kalevalan» sädai. Elias Lönnrot oli sündnu vodel 1802 sulakun 9 päiväl goll'ha küläomblijan kanzha Sammattihe (Udenman agj) i eli mairhes. Lönnrot lopi ezmäi ročilaižen školan Tammisaares da Turkus, sid' universitetad Turkus (vodel 1827) da Hel'sinkiš (vodel 1832). Vodel 1833 hän zavodi rata lekarin Kajaaniš. Sigä hän eli 21 vot, vodhesai 1853. Niil vozil Lönnrot äjan ajeli Suomenmadme, Karjaladme, Saamenmadme (M. Kastrenanke).

Kajaaniš hän kirjuti «Kalevalan» (ezmäine versii — 1835, toine, täuz' — 1849), ročilaiž-suomalaižen vajehnikan i toižed kirjad: «Suomen rahvahan muštatesed» (1842), «Suomen ozoitesed» (1844), «Suomen maižandan kodilekar'» (1839) da «Suomenman kazvišt» (1860). Vodelpäi 1853 — suomen kelen da literaturan professor Hel’sinkin universitetas. Vodelpäi 1862 surmhasai eli Sammatti-kodiküläs. Vodelpäi 1876 — Venäman Imperatorižen Tedoakademijan arvostuzakademik. Lönnrotan doktordissertacii «Pohjoižčudin keles» («Om det Nord-tshudiska språket», 1853) om kirjutadud vepsän kelen polhe.

Irdkosketused[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Wiki letter w.svg Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.