Mississipi (jogi)

Sil sanal voib olda toižid znamoičendoid; miše nähta niid, tulgat tänna.

Mississipi (angl.: Mississippi [ˌmɪsəˈsɪpi], odžibven kelel: misi-ziibi vai Gichi-ziibi znamoičeb «sur' (znamasine) jogi») om jogi AÜV:oiš. Se om koumanz' basseinan pindan mödhe, nellänz' pitte (Missuri-ližajogenke) da ühesanz' täuz'vezižusen mödhe jogi mail'mas.

Ühthižed andmused[vajehta | vajehtada tekst]

Jogen piduz om 3734 km, Missurinke — 6300 km. Basseinan pind om 2 981 tuh. km², se sijadase AÜV:oiš läz täuzin, pen' pala om Kanadas.

Joginišk om Nikolett-Krik-oja Minnesot-štatas, sijadase 530 metrad valdmeren pindan päl. Joksmuz om oigetud suvhe tobman palan. Jogi sädab sur't del'tad Atlantižen valdmeren Meksikan lahtes. Mississipi-jogi jokseb 10 štatan territorijoiš läbi vai om niiden röunaks (mödvedhe): Minnesot, Viskonsin, Ajov, Illinois, Missuri, Kentukki, Tennessi, Arkanzas, Mississipi da Luizian. Jogi jokseb štatan röundame päiči Minnesot- da Luizian-štatoiden palas.

Istorii[vajehta | vajehtada tekst]

Amussai indejalaižed eliba Mississipi-jogen da sen ližajogiden randoil. Heišpäi enambuz oli mecnikoikš da keradajikš, no erased ühtniba šingotadud maižandusen kundoihe. 1500-nzil vozil evropalaižed tuliba, i se azj vajehti igähižiden rahvahiden elonmahtust kaikeks igäks. Jogi tegihe röunaks Uden Ispanijan i Uden Francijan täht, mugažo aigaližiden AÜV:oiden täht. Sen jäl'ghe jogi zavodi olda znamasižeks transportsoneks da ühtištoitusen abutuseks. 19. voz'sadal Mississipi oiktoidenke ližajogidenke, Missurinke päpaloin, tegihe AÜV:oiden päivlaskmaižen ekspansijan teikš.

Jogen alangišt om kattud nimasižiden sagedmaiden sanktal šoidul, se om AÜV:oiden üks' regionišpäi kaikiš väghiženke mahusenke. Maižandusen šingotez vei tetabale purulaivoiden erale Mississipin agjoiš. Rahvahanikoiden sodan aigan Ühtištusen sodaväged (Pohjoižen armii) anastiba Mississipid, i se kärauzi vastustelendad, sikš miše jogi om tarbhaine kuti torguind- da transportte. 20. voz'sadan augotišel jogirandaližed lidnad kazvoiba kaikenaigašti, sauvoihe äi surid jogilaivid da baržid, zavodihe masštabižid gidrotehnižid radoid. 15 pen't padoseinäd i kaks'kümne seičeme šlüzad da dambad om üläjoges nügüd'. Jogen znamoičend ližadui heredan tegimišton heredan šingotesen tagut Suriden järviden regionas Toižen mail'man sodan jäl'ghe.

Mississipin basseinan nügüd'aigaine šingotez vei ekologijan problemale — jogiveziden redustandale maižandusen jänduzvezil. Sen ližaks, jogi sirdab Atčafalai-hijaman polehe kaikuččel vodel mahusen uziden sagedmaiden da erozijan tagut, se voib mureta drenažan da pästmižen olijoid sistemid, Uz' Orlean da toižed lähižed portad voidas upota.

Fizine geografii[vajehta | vajehtada tekst]

Mississipi jagase üläjogehe da alajogehe. Niiden röun om Illinois-štatas, Mississipin da Ogajon ühthejoksmusen sijas 100 m valdmeren pindan päl korktusel. Jogi keradab Appalačid-mägisisteman da Kall'oikahiden mägiden kesktahon veden enambust.

Vezi jokseb joginiškaspäi del'thasai läz 90 päiväd. Jogen vedhuden sekundpiguz om 7..20 tuh. m³. Vodhe 1900 rindataden (400 mln tonnad), vozil 1990−2010 sagedmaiden jogavozne lähtend om koume kerdha penemba (145 mln), sikš miše dambid sauvoihe, randoid vahvištihe i jogenvagod puhtastihe da süvetihe, tehtihe sidä-žo üläližajogil (Missuri, Ogajo).

Sur'veded oleldas joges, ned oliba vozil 1927 i 1993. Manrehkaidusiden zon (angl. New Madrid Seismic Zone) om keskmäižes joksendas. Sured kahesaballaižed manrehkaidused oliba vozil 1811−1812, Rilfut-järv sädihe jäl'ghe.

Sured portad (mödvedhe): Minneapolis da Sent Pol, Sent Luis, Memfis, Baton Ruž, Uz' Orlean.