Amerikan Ühtenzoittud Valdkundad

Vikipedii
Hüpähtada: navigacii, Ecind
Amerikan Ühtenzoittud Valdkundad
United States of America
 Flag
Flag of the United States (Pantone).svg
 Valdkundznam
Great Seal of the United States (obverse).svg
Pälidn Vašington
Eläjiden lugu (2010) 313,232,044 ristitud
Pind 9,518,900 km²
Amerikan Ühtenzoittud ValdkundadUnited States of America
Kel' anglijan
Valdkundan pämez' Barak Obama
Päministr Džo Baiden
Religii hristanuskond
Valüt AÜV:oiden dollar
Internet-domen .us
Telefonkod +1
Aigvö UTC-5..-10

Amerikan Ühtenzoittud Valdkundad vai Amerikan Ühtenzoittud Štatad (anglijan kelel: United States of America) om valdkund Pohjoižamerikas. Se om koumanz' valdkund Mal ristituiden lugun mödhe (313 millionad ristitud) da nellänz' valdkund pindan mödhe (9 518 900 km²) mail'mas. AÜŠ:n pälidn om Vašington, no kaikiš järedamb lidn om Uz' Jork. Administrativižešti valdkund jagase 50 štatoihe (valdkundoihe) da Kolumbijan federaližhe ümbrikho. Amerikan Ühtenzoittud Štatoil om röunoid Meksikanke suvel da Kanadanke pohjoižel. Se sijadase Tünen i Antlantižen valdmeriden keskes. Aläskan štat on AÜŠ:n pol'anklav. Se sijadase Pohjoižamerikan lodehel, sil om vezivaldkundanröunoid Venäläižen Federacijanke. Amerikan Ühtenzoittud Valdkundoiden eläjid kuctas tobjimalaz Amerikalaižikš.

Istorii[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Amerikan Ühtenzoittud Valdkundad (Štatad) sünduihe 1776 vodel. Sihe ühtniba koumetoštkümne britaništ kolonijad, kudambad tedotiba ičeze ripmatomuden polhe. Ripmatomuzsoda mäni 1783 vodhesai da lopihe kolonistoiden vägestusel. Vodel 1787 tuli vägehe AÜŠ:n konstitucii, a vodel 1791 — Bill' oiktusiden polhe, kudamb lujas röunati ohjastusen valdoiktused. 1860:š voziš AÜV:as oli Rahvahanikoiden soda orjakahiden suvipol'židen da orjatomiden pohjoižiden valdkundoiden (štatoiden) keskes. Soda jatksihe läz 4 vot. Pohjoižiden štatoiden vägestuz kaiči valdkundad jagamižespäi da toi orjile joudjut kaikel Ühtenzoittud Štatoiden territorijal. Ezmäižen Mail'man sodan jäl'ghe Ühtenzoittud valdkunad vändiba aktivižen rolin Mail'man politikas. Toižen Mail'man sodan aigan Štatad oli Antigitlerižen koalicijan ühtnii. Vodespäi 1945 AÜŠ om ezmäine nuklearine valdkund. 1940:n voziden lopuspäi 1990:n voziden augotišhesai oli Vilusoda Nevondkundaližen Ühtištusen da Ühtenzoittud Valdkundoiden keskes. 2001 voden sügüz'kun 9 päiväl valdkundas ozaižihe terroristižiden aktoiden serii.

Galerei[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]


Pohjoižamerikan valdkundad
Pohjoižamerikan valdkundad
Amerikan Ühtenzoittud Valdkundad (AÜV) | Antigua da Barbud | Bagaman Sared | Barbados | Beliz | Dominik | Dominikanine Tazovaldkund | Gonduras | Grenad | Gvatemal | Haiti | Jamaik | Kanad | Kostarik | Kuba | Meksik | Nikaragua | Panam | Sal'vador | Sent Kits da Nevis | Sent Lüsii | Sent Vinsent da Grenadinad | Trinidad da Tobago
Nece kirjutuz Vepsän Vikijas: Американ Ӱхтэнзойттуд Штатад.