Vederistmad

Vikipedii
Hüpähtada: navigacii, Ecind
Andrea Verokkjo, «Valatuz», läz 1472—1475, Uficci-galerei

Vederistmad oma üks' hristanuskondan kaikiš surembiš praznikoišpäi (pühänikoišpäi). Praznuiše Iisusan Hristan valatusen Ioann-Valatajal Iordan-joges znamaks vilukun 19 (6) päiväl. Valatusen aigan, Evangelijoiden mödhe, Iisusale lanksi Jumalan Heng kühkjaižen nägol. Ühten aigan siš Än' Taivhišpäi sanui: «Nece om minun armaz Poig, kudamb om minei mel'he»[1].

Praznuičendan verod[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

  • Venämas Vederistmiden edel[2] om vero risttä vet, londuseližiš vezištoiš-ki, mihe čaptihe ristanvuitte lähte jäs nimel iordan'. Edel kaikid ned čukaldase lähtkehe, ked oma ühtnüded arboindas Sünduman aigan, a mugažo čudilkad (bukoid) — miše grähkid pesta. Sid' lugese, miše Sünduman aigan kävui joudjas toine pol' iordanha lähteb. Vederistmiden aigan risttud vezi lugese tervehtoitajaks[3]. Papišt necen praznikan aigan paneb vauged rizad päle. Rahvahan arboindan vero edel Vederistmid om-ki, jätkase 12 päiväd Raštvoilpäi Sünduman aigan (kaikenlaine mugoine arboind om kel'tüd oficialižel Cerkvil). Venärahvahan kalendar' Vederistmad-pühäd ühtištab pakaižidenke (m.n. «Vederistmiden pakaižed»).
  • Vepsläižiš küliš Sünduman aig lopiše Vederistmil. Praznikan kanun om sidotud «toižen polenke». Rist kaičeb ristituid pahas vägespäi, naku muga tegese-ki ristoid kaikil iknoil, uksil, päčil, čogiš, erazvuiččil kaluil da mahtoil: tegese veičel, pirttihe hilel vai vezimujul, säresišpäi i klejase[4]. Pohjoižvepsläižiš küliš jäl’ghe Vederistmäd vätihe sajid.
  • Bolgarijas da Grekanmas veden ristindan jäl'ghe sädase praznikastundad horugvidenke vezištohopäi. Om vero tacta puine rist vedhe, a sen jäl'ghe kül'ptas lähtkes. Sada rist vedespäi om arvokaz tego. Praznikan nimi rahvahas Bolgarijas om «Jordanovden».
Ristan ecindan vero Bogojavlenii-praznikan edel Grekanmas (Mikonos-sar')
Jordanovden Bolgarijas

Muštatišed da primetad[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

Homaičendad[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

  1. http://vepsian.krc.karelia.ru/text/?text_id=303
  2. Sündun Valatuz // Venäman etnografine muzei
  3. Vodosvätii // Venäman etnografine muzei
  4. Mironova Irina. Kut vepsläižil mäni ende Sünduman aig //Kodima. — 2008. — # 1 (viluku).

Literatur[redaktiruida | redigeeri lähteteksti]

  • Sündun Valatuz //Brokgauzan da Efronan enciklopedine vajehnik. 86 tomoiš. — Piter, 1890—1907.
Wiki letter w.svg Nece kirjutuz om vaiše ezitegez. Tö voit abutada meile, ku kohendat sidä da ližadat sihe.