Čuncin

Vikipedii-späi
Čuncin
重庆市
(Chóngqìng Shì)
Valdkund Kitai
Eläjiden lugu (2015) 30,165,500 ristitud
Pind 82,403 km²
Čuncin 重庆市 (Chóngqìng Shì)
Pämez' Tan Länčži
(viluku 2018—,
唐良智)
Telefonkod +86−23
Aigvö UTC+8


Čuncin (kit.: 重庆, pin'jin': Chóngqìng [ʈʂʰǔŋ tɕʰîŋ], sana sanha «kaks'kerdaine üläihastuz») om keskuzalištusen lidn (administrativine ümbrik) Kitaiš, kaikiš järedamb pindan mödhe nellän mugoižen keskes.

Se om Kitain metallurgijan, avtotegimišton i himižen tegimišton järed keskuz, tedoline keskuz (enamba 1000 tedoinstitutad i 25 üläopendusen aluzkundad).

Istorii[vajehta | vajehtada lähte]

Eländpunktan aluz om pandud vodel 316 edel m.e. kuti Czänčžou (kit. 江州) — Ba-valdkundan uz' pälidn. Vspäi 1189 nimitadas sidä nügüdläižikš.

Vspäi 1891 joudai port oli Čuncinas, se abuti lidnale ühtenzoitta Kitain suvipäivlaskmad i Janczi-joginiškoid mail'manke. Eländpunkt sai oficiališt lidnan statusad vl 1937. Vozil 1937−1945 Čuncin oli valdkundan pordaigaližeks pälidnaks Nankinan okkupacijan tagut, ohjastuz sijazihe siš Čan Kaišinke ühtes. Čuncin oli Kitain keskuzalištusen lidnaks vozil 1939−1954 i om vspäi 1997. Vn 1949 2. päiväl sügüz'kud sur' lämoipalo tegihe lidnas (10 tuhad ristituid pölištuiba, pol'lidnad paloi). Vozil 1954−1997 lidn mülüi Sičuan'-agjaha.

Geografijan andmused[vajehta | vajehtada lähte]

Lidn sijadase Kitain keskuses, 80 jogen randoil. Hura Czälinczän-ližajogi lankteb täuz'vezižhe Janczihe lidnan keskuses. Čuncin seižub 243 m ü.m.t. keskmäižel korktusel. Reljef om kukhikaz.

Klimat om subtropine pil'vesekaz. Voden keskmäine lämuz om +18,8 C°, heinkun-elokun +28,9 C°, tal'vkun-uhokun +8,1..+10,4 C°. Ekstremumad oma −1,8 C° (viluku) i +43,7 C° (eloku). Kezaaigan minimum om +15,5 C° (kezaku), tal'vaigan maksimum om +24,6 C° (uhoku). Paneb sadegid 1151 mm vodes, enamba kezakus (212 mm) i heinkus (174 mm), vähemba tal'vkus-uhokus (21..25 mm kus). Kun keskmäine relätivine nepsuz vajehtase 75..84 % röunoiš voden aigan, päiči heinkus-elokus (70..73 %). Sumeg laskese lidnrajonihe sada päiväd vodes, redukuspäi sulakuhusai.

Čuncin jagase 38 municipaližeks ühtnikaks: 21 rajonad, 13 makundad, nell' avtonomišt makundad. Niiden kesken lugetas ühesad municipališt ühtnikad «lidnan päzonaks» oficialitomašti (kit.: 主城区 čžučencüi) vai Keskuzčuncinaks. Municipaližed ühtnikad alajagasoiš 1259 lidnaks, lidnanterritorijaks i alarajonaks.

Eläjad[vajehta | vajehtada lähte]

Vl 2010 kaiken municipalitetan kaikenaigaižiden eläjiden lugu oli 28 846 170 ristitud.

Vl 2015 lidnrajoniden ristitišt oli 18 384 100 eläjad, pind — 5473 km².

Transport[vajehta | vajehtada lähte]

Avtobusad, ezilidnoiden raudted da metro oma kundaližeks transportaks. Metro radab vspäi 2005 (vl 2023 oli kahesa jonod i monorel'san kaks' jonod, ühtheverzin 285 stancijad, 494,7 km raudted). Mülüjad metropolitenan sistemha monorel'san kaks' jonod sätas kaikiš surembad mugomad sistemad mail'mas (98 km pitte).

Vn 2014 redukuspäi 31 sildad ühtenzoittas Janczin randoid Čuncin-ümbrikos, niišpäi 12 oma lidnrajoniden territorijal.

Kaik koume päraudtestancijad ratas lidnas. Koume kiruhraudted i kuz' kiruhavtoted ühtenzoittas Čuncinad toižidenke suridenke lidnoidenke.

Rahvahidenkeskeine civiline Čuncin Czänbei-lendimport[1] (CKG / ZUCK, 35,7 mln passažiroid i pol'millionad tonnoid jüguid vl 2021) sijadase 21 kilometras pohjoižhe lidnan keskusespäi. Sišpäi tehtas reisid Kitaidme da Azijan äjihe verhiže maihe. Völ kaks' lendimportad oma sauvomas.

Homaičendad[vajehta | vajehtada lähte]

  1. Rahvahidenkeskeižen Čuncin Czänbei-lendimportan sait (cqa.cn). (kit.)

Irdkosketused[vajehta | vajehtada lähte]